Asiantuntijat: Nato ja Venäjä eivät neuvottele aidosti – Pallo Putinilla, joka voi iskeä

Venäjä ja Nato-maat aloittivat tänään neuvottelunsa mm. Ukrainan kriisin laukaisemiseksi. AlfaTV Uutiset soitti kahdelle turvallisuuspolitiikan asiantuntijalle heidän odotuksistaan neuvottelujen alla. Tiedossa on, että Nato tuskin antaa periksi siinä, että Venäjä saisi päättää uusista Naton jäsenistä tai antaa ehdottoman kiellon Ukrainan jäsenyydelle. Jos Venäjä pitää tästä vaatimuksesta kiinni, mistä voidaan neuvotella? Mitä jos kumpikaan ei anna periksi? Mitä asiassa tapahtuu sen jälkeen? Onko kompromissia olemassa?

Ulkopoliittisen instituutin johtavan tutkijan Charly Salonius-Pasternakin mielestä kyseessä ei edes ole neuvottelu.

-Kyse on siitä, että eri osapuolet kuuntelevat suljettujen ovien takana mitä näkemyksiä on. On selvää, että ne perustavaa laatua olevat näkemykset siitä, mitkä ovat Euroopan turvallisuusjärjestelmän peruskivet, ovat hyvin erilaiset. Neuvotteluista ei ole kysymys, vaikka Venäjä ne näin haluaisikin raamittaa. 

Turvallisuuspolitiikan tutkija, kirjailija Marko Meretvuo näkee kaksi vaihtoehtoa:

-Ensinnäkin voi olla niin, että Venäjä ei haluakaan neuvotella. Ultimatum on sellainen kuin se on, juuri siksi, että siitä ei voida neuvotella, jotta Venäjä saisi siitä syyn siirtyä eskalaation seuraavalle portaalle.

-Toinen vaihtoehto on, että Venäjä asettaa tavoitteen korkealle, jotta sillä olisi jotain mistä luopua. Puhdasta neuvottelutaktiikkaa siis. Mutta juuri tässä kohtaa on mahdotonta sanoa kumman valinnan Venäjä on tehnyt.

Mitä voidaan saavuttaa?

Salonius-Pasternak asettaa tapaamisen suhteen riman melko matalalle:

-Ehkä parasta, mitä voidaan saavuttaa on se, että sekä Venäjän, Naton ja Naton eri jäsenmaiden suunnalta todetaan, että neuvotteluja on syytä jatkaa. Sekin on mahdollista, että Venäjä esittelee jonkin asian suurena voittona heille tai myönnytyksenä Naton puolelta. Tällainen voisi olla joku luottamusta herättävä toimi tai aserajoitus, mihin Nato suostuu. Tuskin Natolla mitään periaatteellista aserajoituksia vastaan olisikaan, mutta ne ovat prosesseja, jotka kestävät vuosia. Retoriikan tasolla Venäjä voi jonkin saavutuksen esitellä, vaikka käytännössä mitään ei olisikaan tapahtunut. 

Meretvuon mielestä kompromissikin on mahdollinen:

-Kompromisseja voisi olla moniakin, kun vaatimukset liittyvät toisaalta Ukrainaan ja Georgiaan ja toisaalta Naton toimintaan ylipäätään Itä-Euroopassa. Nythän on joidenkin eurooppalaisten Nato-maiden osalta tullut viestiä, että siellä ollaan mahdollisesti valmiita tulemaan vastaan joidenkin ohjustorjuntajärjestelmien sijoittelun osalta. Venäjällähän on ollut huoli esimerkiksi tällaisten MK-41 -ohjuslaukaisualustojen sijoittamisesta.

Akuutti tilanne Ukrainassa

Salonius-Pasternakin mielestä akuutti tilanne on täysin Venäjän käsissä:

-On täysin mahdollista, että Venäjän johdossa on päätetty, että tällaiset tapaamiset ovat vain lumetta, jolla luodaan Venäjän sisälle tarina, että nyt heitä ei ole kuunneltu ja nyt on pakko käyttää sotilaallisia keinoja. Tai voi olla, että he käyttävät tätä kiristyskeinona, että he näyttäytyisivät ikään kuin kylmän sodan ajan supervaltana ja vain Venäjä ja Yhdysvallat neuvottelevat asioista. Mutta se, eskaloituuko tilanne sodaksi Itä-Ukrainassa on täysin Venäjän käsissä. 

Meretvuo uskoo pitää Venäjän sotilasoperaatiota todennäköisenä:

-Tilanne näyttää siinä mielessä huonolta, että jos tämä neuvottelutilanne lukkiutuu eikä etene, niin nähdäkseni Venäjä ottaa seuraavan askeleen, joka tarkoittaa jonkinlaisen sotilasoperaation aloittamista Itä-Ukrainan alueella. Venäjä on valmis näyttämään, että se on tosissaan ja valmis käyttämään sotilaallista voimaa. Ei Venäjän kannalta ole järkevää mitään suursotaa aloittaa, mutta se voi kiristää neuvotteluasetelmaa edelleen jonkinlaisella rajallisella operaatiolla, vaikkapa ”terrorismin vastaisella operaatiolla” tai ”humanitaarisella operaatiolla”.

Uusi Berliinin kriisi?

Voiko tätä verrata tilanteeseen Berliinin kriisin aikana jolloin Checkpoint Charlien rajanylityspisteellä oli vastakkain Neuvostoliiton ja lännen panssarit kovat piipussa ampumavalmiina. Silloinhan tilanne laukesi siihen, että Nikita Hruštšov ja Neuvostoliitto antoivat periksi. Voiko Venäjä antaa nyt periksi?

Salonius-Pasternak:

-Hyvä kysymys, koska nythän Venäjä on yrittänyt luoda kuvan, jossa tilanne olisi eskaloitunut kaikkien toimesta ja nyt sitten he ovat valmiita keskustelemaan. Mutta siitä ei ole kysymys. Kyse on siitä, että Venäjä on uhkaamassa toista osapuolta, joka on Ukraina. Nato on vain vedetty mukaan vaatimuksilla, että Ukraina ja Georgia eivät saa liittyä sen jäseneksi. Sinänsä Venäjä ja Nato eivät ole tässä akuutissa kriisissä napit vastakkain. Mutta tietysti he ovat toimijoina tässä laajemassa kuvassa, mikä liittyy siihen minkälainen Euroopan turvallisuusjärjestelmä on. Mutta nyt ei siis ole samanlaista uhkaa kuin Berliinissä, että kaksi blokkia olisi sotimassa keskenään. Tietenkin on mahdollista, että Venäjä päättää sotilaallisesti eskaloida tilanteen Ukrainassa, johon Nato on jo sanonut, että se joutuu reagoimaan siirtämällä lisäjoukkoja, niin kyllä silloin siihen suuntaan edetään. Mutta tässä kriisissä eivät Nato ja Venäjä ole varsinaisesti osapuolia. 

Myös Meretvuo pitää Berliiniä hyvänä vertauksena:

-Emme edelleenkään tiedä mikä on Venäjän todellinen tavoite. Venäjällä voi olla joku sellainen tavoite, mitä ei ole vielä paljastettu. Hyvä vertaus siltä osin, että Berliinissä silloin oli paljon kiinni – paitsi valtioiden johtajista – myös ihan tavallisista sotilaista, jotka katsoivat toisiaan tähtäinten läpi. Se riski tässä pitää koko ajan huomioida. Konflikti voi käynnistyä myös sillä tavalla, että joltakin pettää hermo. Jos tällainen selkkaus alkaa, niin sitä on hyvin vaikeaa pysäyttää kasvojaan menettämättä. Kumman tahansa osapuolen on pakko reagoida ja siitä ei oikein pääse pois ihan vaan anteeksi pyytämällä.

Charly Salonius-Pasternak sanoo, että pallo on kokonaan Putinilla.

-Amerikkalaiset ovat sanoneet selkeästi, että joko valitaan diplomaattinen tie, jossa keskustellaan tai sitten valitaan eskalaation tie. Ei Natolla organisaationa tai Yhdysvalloilla maana ole mitään intressiä eskaloida tilannetta. Mutta tietenkin, koska he ovat Euroopan puolustuksen runko, heidän täytyy olla keskusteluissa mukana. Mutta Putin päättää mihin suuntaan tässä mennään.