Autoritaariset hallinnot ja poikkeustilat laittavat oikeusvaltion testiin

Koronapandemian aiheuttamat poikkeustilat ja autoritaariset hallinnot laittavat oikeusvaltiota koetukselle myös Euroopan unionin sisällä.

Kiivaana käynyttä keskustelua Euroopan unionin oikeusvaltiokehityksestä vaikeuttaa se, että oikeusvaltion käsitettä tulkitaan eri maissa varsin erilaisin tavoin.

Näin asiaa arvioi Helsingin yliopistossa aihetta tutkiva tohtorikoulutettava Pekka Pohjankoski.

– Oikeusvaltiolle ei ole ihan sellaista yhtä listaa määreistä. Teorian tasolla erotetaan usein sisällöllinen ja muodollinen oikeusvaltiokäsitys. Autoritaarisissa maissa ajatellaan, että muodollinenkin oikeusvaltiokäsitys jossa on lähinnä kyse siitä, että on joku laki jota noudatetaan, että se voisi riittää, mutta moderni länsimainen liberaalidemokratian ajatus on se, että on myös väliä mikä sen lain sisältö on, miten laki on säädetty ja mikä valtatasapaino yhteiskunnassa on, Pohjankoski sanoi.

Pohjankoski on yksi valtioneuvoston rahoittaman rahoittaman “Oikeusvaltio, Suomi ja Euroopan unioni”-tutkimushankkeen johtajista. Hän kommentoi aihetta ollessaan tiistai-iltana oikeustieteilijä Binga Tupamäen kanssa vieraana AlfaTV:n Tavallinen Virtanen -keskusteluohjelmassa.

Poikkeustilassakin valtion valtaa tulee oikeusvaltiossa rajata

Ohjelmassa keskusteltiin mm. EU-maiden Puolan ja Unkarin oikeusvaltiotilanteesta.

Yleisesti oikeusvaltion tunnuspiirteiksi on katsottu kuuluvan mm. vallan kolmijako lainsäädäntö- tuomio-, ja toimeenpanovaltaan, lakisidonnaisuus sekä yhdenvertaisuus lain edessä.

EU edellyttää jäsenmailtaan sitoutumista oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. EU on syyttänyt Puolan ja Unkarin hallintoja oikeusvaltioperiaatteen vastaisista toimista esimerkiksi maiden oikeuslaitosten itsenäisyyteen liittyvissä kiistoissa.

Autoritaaristen hallitsijoiden lisäksi oikeustieteilijöiden mukaan myös esimerkiksi sodat ja muut poikkeustilat laittavat oikeusvaltiota koetukselle. Autoritaarisilla hallinnoilla on myös ollut tapana käyttää poikkeustiloja hyväkseen oman valtansa pönkittämiseksi.

Oikeusvaltion toteutumista autoritaarisissa hallinnoissa tutkinut Tupamäki korosti keskustelussa sitä, että poikkeustilassakin perusoikeuksiin tehtävien rajoitusten tulee olla oikeasuhtaisia ja tarkkarajaisia:

– Esimerkiksi Puolassa ja Unkarissa on ollut tilanteita, että koronan perusteella on tehty niin että hallituksella on kaikki valta, vaikka vähempi olisi riittänyt, Tupamäki sanoi.

Tupamäen mukaan keskustelua valtion toimien rajoista pitäisi käydä myös Suomessa enemmän:

– Koronapandemiassa on haluttu syyllistää esimerkiksi ihmisiä, jotka eivät ole halunneet ottaa rokotteita, mutta ei ole huomattu että se on loppujen lopuksi ollut valtion absolutismin käsissä, eli valtiolla on ollut totaalinen valta päättää, että minkälaisia rajoituksia me halutaan. Minusta keskustelun pitäisi olla enemmänkin siinä, että miten huolehdimme siitä, että valtiolla on poikkeustilanteessakin tarkat rajat, Tupamäki sanoi.

Katso Tavallisen Virtasen koko lähetys Permanto.fi-palvelussa.

Toimitus

Toimitus