Avun tarve kasvanut, lahjoituksia yhä enemmän – pandemia näkyy diakoniatyössä

Koronapandemia on heijastunut rajusti Suomen evankelis-luterilaisen kirkon diakoniatyöhön.

Kirkon diakonia- ja sielunhoitotyön johtaja Kalle Kuusimäen mukaan diakoniatyöntekijöiden käymät yksilökohtaamiset kasvoivat 34 prosenttia vuonna 2020, jolloin niitä oli 499 134. Vuoden 2021 marraskuun loppuun mennessä taas kohtaamisia on ollut 410 934, kun esimerkiksi vuonna 2019 yksilökohtaamisia oli 372 957.

Ihmisten lahjoitushalukkuus kasvanut pandemian aikana

Kuusimäki kertoo, että kirkossa taloudellisiin avustuksiin käytetään vuosittain noin 6,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 tuo summa oli kuitenkin n. 8,4 M€ eli kasvua on 27 prosenttia. Vuonna 2021 kasvu on tasaantunut. Marraskuun loppuun mennessä oli käytetty 6 187 065 €, eli avustuksia on jaettu suurin piirtein saman verran kuin ennen pandemiaa.

Kuusimäki on saanut huomata konkreettisesti, kuinka seurakuntiin ja kirkkoon luotetaan avun perille välittämisessä.

-Ihmisten lahjoitushalukkuus on kasvanut niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. Esimerkiksi Kirkon diakoniarahasto sai yksittäisen 200 000 euron avustuksen, Kuusimäki sanoo.

Taloudellisen avustamisen lisäksi kirkon diakoniatyö tarjoaa ihmisen vakaumuksesta riippumatta ruoka- ja asiointiapua, henkistä ja hengellistä tukea, palveluohjausta, virkistystilaisuuksia sekä digiosaamisen vahvistamista.

Pandemian vuoksi kuitenkin kasvokkain tapahtuvaa vapaaehtoistoimintaa on jouduttu vähentämään ja järjestämään ne toisin turvallisuuden takaamiseksi. Esimerkiksi yhteisöruokailuja on jouduttu vähentämään ja siirrytty takaisin esim. ruokakassien ja/tai ruoka-annosten jakamiseen. Ruoka kasseja on jaettu tänä vuonna jo 422 969 kpl.

Pandemia toi autettaviksi myös yrittäjät

Millaiset ryhmät ovat korostuneet autettavissa koronapandemian aikana? Kuusimäki toteaa, että monet huono-osaisimmista yhteiskunnassa ovat asuvat yksin tai ovat asunnottomia. Diakoniatyössä keskeiseksi toiminnaksi heti pandemian alussa nousi iäkkäiden ja muiden eristyksissä pysyvien erityisryhmien yksinäisyyden torjunta sekä arjen sujumisen ja hyvinvoinnin varmistaminen asiointiavulla ruokakauppaan ja apteekkiin.

Korona aikana lomautettujen, työttömien ja taloudelliseen vaikeuksiin joutuneiden kanssa pandemian myötä kohtaamisten määrä on kasvanut merkittävästi. Myös yrittäjien ahdinkoon on yritetty vastata:

– Erityisesti yksin- ja pienyrittäjien tukala tilanne nähtiin seurakunnissa. Osassa seurakuntia vahvistettiin ja rakennettiin yrittäjien henkisen tuen verkostoja yhdessä yrittäjäjärjestöjen kanssa. Yrittäjille suunnattua vertaistukea vahvistettiin monin paikoin. Oulussa perustettiin korona-aikana erityisesti yrittäjiä auttava puhelinpalvelu, Kuusimäki kertoo.

 Pandemian aikana ja sen pitkittyessä erityisesti hauraassa asemassa olevien lapsiperheiden, mielenterveyskuntoutujien, opiskelijoiden sekä omaishoitajien haasteet ovat näkyneet diakoniatyön kentällä.

Kasvavassa määrin autetaan digitaalisten palveluiden tavoittamattomissa olevia

 Kuusimäki kuvaa, että jo ennen korona-aikaa diakoniatyössä kohdattiin henkilöitä, jotka eivät osanneet tai voineet käyttää digipalveluja.

-Pandemia-aikana tästä on tullut erityinen haaste, kun lähikohtaamisten tilalle on ollut osin tarjolla vain etäpalveluja ja etäkohtaamisia, Kuusimäki kuvaa.

Kuusimäki korostaa, että verkkoyhteyksien, tarvittavien laitteiden tai digiosaamisen puute ei koske vain ikäihmisiä, vaan tavoittamisen ja yhteydenpidon haaste koskee useita eri ihmisryhmiä.

-Niille vähävaraisille, jotka olivat tottuneet käyttämään digipalveluissa asiointiin esimerkiksi kirjastojen tietokoneita ja verkkoyhteyksiä, ei ollut tarjolla korvaavia mahdollisuuksia, kun kirjastoja pandemian vuoksi suljettiin. Syksyllä 2021 uudeksi haasteeksi on tullut koronapassin hankkiminen ja käyttäminen, Kuusimäki kiteyttää.