Diabeteksen hoitovelka painaa – “meillä on paljon hoitamattomia diabeetikoita”

Tällä viikolla vietetään diabetesviikkoa. Tyypin 2 diabetes on kymmenistä diabetestyypeistä kaikkein yleisin.

-Suomessa diagnosoidaan vuosittain tyypin 2 diabeetikoita noin 20 000, tyypin 1 lapsia ja nuoria noin 500 ja yhteensä tyypin 1 diabeetikoita noin 2 000, Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistyksen toiminnanjohtaja Raila Sulasalmi kertoo AlfaTV Uutisille.

Tyypin 2 diabetesta edeltää usein metabolinen oireyhtymä MBO eli sokeri-rasvahäiriö. Sen taustalla ovat sekä perimä että elämäntavat: liikapaino ja liikunnan puute.

Omaseuranta on hoidon kivijalka – hoitovälineiden saatavuudessa eroja

Diabetesliiton lokakuussa toteuttaman kyselyn mukaan tyypin 2 diabetesta sairastavat kokevat kuormittuneisuutta erityisesti puutteellisista hoitovälineistä sekä riittämättömästä hoidonohjauksesta.

Sulasalmi painottaa, että Suomessa ei ole olemassa diabeteksen hoidon laaturekisteriä, jonka perusteella esimerkiksi tiedettäisiin, missä päin Suomea diabetesta esiintyy eniten ja miten tautia tarkalleen hoidetaan eri puolilla maata. Se kuitenkin tiedetään, että diabeteksen hoito ei ole yhtä laadukasta kaikkialla Suomessa.

-Esimerkiksi jos mitataan pitkää sokeria eli HbA 1c-arvoa, sen mittaus on hyvin epätasalaatuista. On alueita Suomessa, joissa sitä ei tehdä olenkaan tai tehdään hyvin vähän. Tyypin 2 diabeetikoilla liuskojen saatavuudessa on todella paljon eroja eli on todella hankalaa tehdä kotimittauksia, Sulasalmi kertoo.

Diabeteksen hoidosta yli 90 prosenttia on omahoitoa. Sulasalmi korostaa, että jos henkilöiden on hankala tehdä omaseurantaa, silloin on todella vaikeaa myös tietää, onko oma diabetes hyvässä vai huonossa hoitotasapainossa.

Diagnostiikan määrä on laskenut

Sulasalmen mukaan diabeteksen hoito on kallistunut yksilötasolla ja tulee kallistumaan, varsinkin tyypin 2 diabeetikoilla. Jälleen keskustellaan siitä, että Kelan korvattavuudet tulisivat pienenemään lääkkeiden kohdalla, eli lääkkeet tulisivat maksamaan enemmän. Korvattavuudet ovat vuosien varrella pienentyneet. Yhteiskunnalle kalleimmaksi tulee Sulasalmen mukaan kuitenkin hoitovelka.

Hoitovelalla diabeteksen yhteydessä Sulavuo tarkoittaa sitä, että koronan aikana vuonna 2020 tyypin 2 diabeetikoita diagnosoitiin 15 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019.

-Tiedämme, että diabeetikoitten määrä ei ole missään nimessä vähentynyt, mutta valitettavasti diagnostiikan määrä on laskenut ja meillä on paljon hoitamattomia diabeetikoita, jotka eivät tiedä sairastavansa diabetesta tai eivät ole saaneet hoitoa diabetekseen, Sulasalmi sanoo.

Yksi diabeetikoiden lääke on apteekeista loppu

Insuliinin saatavuudessa ei ole Sulasalmen mukaan ollut ongelmia. Insuliinihoitoisten diabeetikoiden osalta myös insuliinin huoltovarmuus on kunnossa. Sulasalmen mukaan apteekista ovat lopussa pistettävät suolistohormoonivalmisteet, joita käytetään tehostamaan tyypin 2 diabeteksen hoitoa. Sulasalmi arvioi, että saatavuusongelmat jatkuvat  luultavasti keväälle asti, saatavuuteen vaikuttaa Ukrainan tilanne ja energiakriisi.

Toimitus

Toimitus