Energiavirasto: Ensi talvena ei tehoreserviä – hylkäsi Meri-Porin tarjouksen
Energiavirasto tiedottaa keskeyttäneensä sähkön tehoreservin hankinnan marraskuun alussa alkavalle kaudelle 2022–2023. Viraston mukaan tarjouskilpailussa ei tullut yhtään hyväksyttävää tarjousta.
Energiavirasto hylkäsi kilpailutuksen ainoan tarjouksen Fortum Power and Heat Oy:n Meri-Porin voimalaitoksesta. Tarjous hylättiin, koska yhtiö sisällytti tarjoukseensa tasesähköriskin kustannuksia, jotka eivät ole tehoreservilain mukaisesti hyväksyttäviä.
Tehoreservilaitoksen ainoa tehtävä on ylläpitää käynnistysvalmiutta toimitusvarmuuden varmistamiseksi ja ottaa laitos pyydettäessä käyttöön. Se ei siis tuota sähköä markkinoille muissa tilanteissa. Energiaviraston mukaan tasesähköriskistä pyydetty korvaus olisi ylittänyt tahoreservijärjestelmän velvoitteesta aiheutuvat kustannukset.
– Energiaviraston tehtävänä on valvoa, että sähkönkäyttäjien maksettavaksi ei tule ylimääräisiä kustannuksia vaan ainoastaan tehoreservijärjestelmästä aiheutuvat kustannukset. Hylkäävä päätös perustuu täysin siihen, ettei Fortumin tarjous täytä tehoreservilain vaatimuksia, johtaja Antti Paananen toteaa.
Fortum tiedottaa, että Meri-Porin voimalaitokselle tehdään huoltotöitä ja sitä valmistellaan käyttöön tehoreservin ulkopuolella. Voimalaitos tuottaa sähköä enimmillään 560 MW teholla.
Ensi talvena ei tehoreserviä
Käytännössä tämä tarkoittaa, että ensi talvena Suomella ei ole käytössään sähkön tuotannon tehoreserviä, Energiaviraston asiantuntija Henri Hämäläinen vahvistaa AlfaTV Uutisille.
-Energiavirasto ei ole järjestämättä uutta kilpailutusta. Suomella ei ole tehoreserviä ensi talvena, Hämäläinen toteaa.
Sähköntuotannon tehoreservin tarkoituksena on varmistaa sähkön kulutuksen ja tarjonnan tasapaino, mikäli tätä ei saavuteta markkinaehtoisesti. Ilman tehoreserviä tehovajeen odotusarvo nousisi tavoitetasosta eli 2,1 tunnista vuodessa noin 6,5 tuntiin vuodessa. Tehovajeen odotusarvolla tarkoitetaan aikaa, jolloin keksimäärin sähkön tarjonta ei riitä kattamaan kaikkea sähkön kysyntää.
Hämäläinen kertoo, että kantaverkkoyhtiö Fingrid kykenee toimillaan mahdollisesti hallitsemaan sellaisen tilanteen, jossa Suomea uhkaa sähköpula. Fingridilla on käytössään kolmiportainen menettely, jolla se kertoo uhkaavasta sähköpulasta.
Jos tilannetta ei kyetä Fingridin omilla toimilla ratkaisemaan, voidaan joutua tekemään pakotettuja irtikytkentöjä eli käytännössä kierrättämään sähkökatkoja. Tällöin Fingrid ohjeistaa jakeluverkkoyhtiöitä tilanteesta ja verkkoyhtiöt toimivat ennakkoon tehtyjen suunnitelmiensa mukaan.
