Essayah: Hallitus alibudjetoi pidennetyn oppivelvollisuuden tietoisesti

LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Hallitus teki tietoisen alibudjetoinnin pidentäessään oppivelvollisuutta, sanoo kristillisdemokraattisen puolueen puheenjohtaja Sari Essayah AlfaTV Uutisille. Oli tiedossa, ettei läppäriä, kirjoja tai kokkiveitsiä osteta muutamalla sadalla eurolla, hän lisää.
Sekä kristillisdemokraatit että kunnat varoittivat hallitusta useaan kertaan siitä, että kaavailtu oppivelvollisuuden pidentäminen on kalliimpaa kuin alun perin on laskettu. Yle uutisoi, että vuotuiset kustannukset ovat kunnille kymmenen miljoonaa euroa laskettua kalliimmat.
Kunnilla tuli kiire tietokoneiden kanssa
Johtaja Terhi Päivärinta Kuntaliitosta muistuttaa, että heidän laskelmansa kokonaiskustannuksista oli 140 miljoonaa euroa vuodessa, kun lakia vasta valmisteltiin. Valtion arvio oli 129 miljoonaa.
Päivärinta kommentoi, että vaikka kunnat ovat tottuneita tekemään materiaalihankintoja, tietokoneiden ja muiden opiskelutarpeiden hankinta ei välttämättä ole vielä sujuvaa ja hankinnat jouduttiin tekemään kiireisellä aikataululla. Hän lisää, että hankintaprosesseja tullaan vielä kehittämään.
Korona-aikaa ei osattu ennustaa
Kustannukset perustuivat vuosien 2017–19 kerättyihin tietoihin, jotka on sitten pyritty suhtauttamaan seuraavien vuosien hintatasoon, kommentoi johtaja Kati Lounema Opetushallituksesta. Esimerkiksi tietokoneista oli käytetty reilun 300 euron arviota, koska Suomen lukiolaisten liitto käytti sitä arviota tuolloin, Lounema selventää.
Opetushallitus selvitti tietokoneiden hintoja ja tuli siihen tulokseen, että lukio-opetuksessa tietokoneen hinta voisi olla 600 euroa. Ammatillisessa opetuksessa jokainen opiskelija ei välttämättä tarvitse omaa tietokonettaan, vaan yhteiskäytölläkin voidaan selvitä, hän lisää.
Korona-aikaa ei osannut kukaan ennustaa, Lounema sanoo. Hän jatkaa, että jotkin opetuksen järjestäjät ovat valinneet parempia laitteita, jotta kaikilla opiskelijoilla on varmasti hyvät ja riittävät laitteet syksyn alkaessa. Monet oppilaitokset järjestivät opetusta etänä koko viime lukuvuoden.
Lounema kertoo, että oppivelvollisuuden pidentämisen vaikutuksia seurataan eri osapuolien kannalta ja että tarvittaessa asiaa pohditaan uudelleen. Koulutuksen järjestäjiltä edellytetään toimia budjetoidun rahan riittävyyden takaamiseksi. Jos lopulta arvioidaan, ettei raha riitä, valtio korvaa loput.
Pudokkaita pakko ei auta
Kristillisdemokraatit ovat vastustaneet oppivelvollisuusiän nostoa. Essayah nostaa esiin erityisesti koulupudokkaat.
-Heitä ei pakko auta, he tarvitsevat räätälöityjä toimia, Essayah toteaa.
Essayah täsmentää, että nyt käytetyt rahat oppivelvollisuuden pidentämiseen olisi pitänyt käyttää oppilaisiin, jotka tarvitsevat enemmän tukea jo peruskoulun aikana. Essayah nostaa esiin myös toisille oppilaille kertyneen oppimisvajeen. Sen kurominen kiinni olisi nyt tärkeää.

Toimitus

Toimitus