EVA: Näiden puolueiden kannattajat eivät usko poliitikkoihin

Luottamuksessa politiikkojen antamaan tietoon on pieniä säröjä riippuen sosioekonomisesta asemasta, koulutuksesta ja puoluekannatuksesta, kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA).

Korkeasti koulutettujen luottamus poliitikkojen antamaan tietoon on keskimääräistä suurempaa. Toisaalta johtavassa asemassa olevien (39 %), yrittäjien (34 %), eläkeläisten (42 %) ja työttömien (36 %) luottamus poliitikkojen antamaan tietoon on muita heikompaa.

Perussuomalaisten kannattajat erottuvat ryhmänä, jossa luottamus poliitikkojen antamaan tietoon jää erityisen vähäiseksi (18 %) ja lähes kaksi kolmesta (64 %) osoittaa epäluottamusta. Heikkoa luottamus on myös Liike Nytin (32 % luottaa) ja kristillisdemokraattien (26 %) äänestäjien keskuudessa.

Perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien äänestäjien heikompi luottamus poliitikkoihin mutta myös muihin yhteiskunnan instituutioihin on ilmiö, joka on alkanut näkyä arvo- ja asennetutkimuksissa korostetusti pandemiasta lähtien. Nämä ryhmät ovat alkaneet kulkea luottamuksessa osin eri suuntaan muun kansakunnan kanssa ja pandemialla näyttäisi olleen siihen vaikutuksensa.

Presidentillä sopivasti valtaa

Valtaosa (70 %) suomalaisista arvioi, että tasavallan presidentillä on sopivasti yhteiskunnallista valtaa. Silti yli neljännes (28 %) toivoisi presidentille lisää valtaa. Liian vähän valtaa presidentillä on ennen kaikkea perussuomalaisten (52 %) ja kristillisdemokraattien (59 %) äänestäjien mielestä.

Näkemyksissä on kuitenkin tapahtunut merkittävä muutos viiden vuoden takaiseen nähden, jolloin vielä 43 prosenttia arvioi, että tasavallan presidentillä on liian vähän valtaa. Muutosta selittänee tasavallan presidentin tehtäväkentän korostuminen viimeaikaisissa tapahtumissa, mikä on tarjonnut Sauli Niinistölle mahdollisuuden lunastaa instituutiolleen asetettuja odotuksia.

Liian paljon valtaa presidentillä on vain kahden prosentin mielestä.