Haatainen iloitsee työllisyyden kasvusta: “Hallituksen koronatoimet auttaneet”

Työ- ja elinkeinoministeriön keskiviikkona julkistaman työmarkkinaennusteen mukaan työvoiman määrä kasvaa tänä vuonna noin 17 000 hengellä. Erityisesti ikääntyneiden työllisyysaste kasvaa ennusteen mukaan vahvasti, pitkäaikaistyöttömien määrän lasku kiihtyy ja nuorisotyöttömyyden odotetaan laskevan vuonna 2024 matalammalle kuin kertaakaan 1990-luvun laman jälkeen.

– Siitä olen iloinen, että pitkäaikaistyöttömyys laskee vauhdilla ja nuorten työttömyys vähenee vauhdilla – nämä ovat todella tärkeitä työllisyysasteen kannalta, työministeri Tuula Haatainen (sd) sanoo AlfaTV Uutisille.

– Varmaan työelämässäkin on huomattu se, että sinne uran loppupäähän pitää satsata. Tänä päivänä niin sanotut ikääntyneet ovat paljon paremmissa voimissa työelämässä kuin aiemmin. Nuorten kohdalla vaikuttaa varmasti se, että nuoret kouluttautuvat ja saavat tutkinnon. Toisen asteen oppivelvollisuus tulee entisestään vahvistamaan sitä, että nuoret pääsevät työelämään kiinni.

Haataisen mukaan työllisyyden kohenemiseen on merkittävä vaikutus sillä, että hallituksen koronakriisitukitoimet yrityksille ovat osuneet oikeisiin kohteisiin.

– Suomessa koronakuoppa työttömyydessä ja talouden taantumassa jäi pienemmäksi kuin ennakoitiin. Nyt talouden pyörät pyörivät täysillä, ja olemme itse asiassa tilanteessa, jossa on kohtaanto-ongelma ja työvoiman saatavuus on tullut pullonkaulaksi.

Väestön vähenemisen pelätäänkin vaikuttavan jatkossa voimakkaasti työllisyysasteen nousuun. Haatainen sanoo hallituksen linjanneen, että työperäistä maahanmuuttoa pitää lisätä ja siihen liittyviä prosesseja sujuvoittaa. Lisäksi Suomeen pitää saada enemmän kansainvälisiä opiskelijoita ja heidät jäämään tänne myös työmarkkinoille.

– Nykyiset (suomalaiset) ikäluokat eivät pysty vajetta korvaamaan, Haatainen toteaa.

Hän myös muistuttaa, että työmarkkinoiden ulkopuolella on suuri määrä muun muassa osatyökykyisiä ihmisiä sekä jo eläkkeellä olevia, jotka haluaisivat tehdä työtä.

Työllisyyden kehitykseen vaikuttavat myös erilaiset palkkaratkaisut, mutta esimerkiksi kunta-alan palkkaneuvottelut ovat tällä hetkellä karilla, ja hoitajat suunnittelevat joukkoirtisanoutumisia ja kouluja uhkaa lakko kesän jälkeen. Lisäksi teknologiateollisuudessa pohditaan seuraavia palkkaratkaisuja jo syksyllä ja inflaatio vähentää kansalaisten ostovoimaa.

Haatainen haluaa antaa osapuolille neuvotteluaikaa.

– Lähtökohtaisesti näistä ratkaisuista päätetään työmarkkinapöydissä. Toivon, että ratkaisut ja sopu löytyy – on hyvin tärkeää, että Suomi pääsee tästä eteenpäin, koska talouden näkymät eivät todellakaan ole ruusuiset.

Pitäisikö palata tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun eli tupoon, jossa hallitus olisi yhtenä neuvotteluosapuolena?

– Kuten sanoin, nämä asiat ratkaistaan työmarkkinapöydissä, mutta tietysti jos kaivataan sitten työmarkkinaosapuolten taholta jonkinlaista yhteistyötä, niin totta kai hallitus on aina valmis keskustelemaan.

Tommi Parkkonen

Tommi Parkkonen