Halla-aho: Kaikki mahdolliset keinot käyttöön, jotta Ukraina voittaa – Obama petti viimeksi

Halutaanko hyväksyä sellainen maailma, jossa roistovaltio voi ydinaseella uhkailemalla hyökätä vapaasti naapurimaansa kimppuun ja pommittaa sitä ilman, että muut uskaltavat siihen puuttua? ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps) kysyy AlfaTV Uutisten haastattelussa.

-Nämä ovat valintoja, hän lisää.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan mullisti Euroopan politiikan. Euroopan unioni löysi yhteisen tahdon pakotteiden suhteen ja yllätti itsensä ja Venäjän kuten Viron pääministeri Kaja Kallas sanoi europarlamentissa pitämässään puheessa. Huolimatta unionin ja muiden länsimaiden päättävistä toimista pakotteiden suhteen sota Ukrainassa ei ole loppunut. Kaupunkeja tuhotaan ja siviilejä kuolee edelleen.

Venäjä joutui vetäytymään Pohjois-Ukrainasta ukrainalaisjoukkojen onnistuttua torjumaan heidän etenemisensä maan pääkaupunkiin Kiovaan. Nyt Venäjä keskittää voimansa Itä-Ukrainaan ja erityisesti Donbasin alueella sijaitseviin Donetskin ja Luhanskin separatistialueiden laajentamiseen.

Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat varoittaneet siviiliuhreista raskaiden ja kohdistamattomien pommitusten yhteydessä. Muun muassa lähes koko sodan ajan piiritettynä olleen Mariupolin kaupungissa kuolleiden määrän uskotaan nousevan jo kymmeneentuhanteen tai jopa sitäkin suuremmaksi.

Alueella epäillään myös kemiallisten aseiden käyttöä. Asiaa tutkitaan parhaillaan.

Parempia aseita ja poliittista tahtoa

Mitä länsi voi tehdä auttaakseen Ukrainaa ja ukrainalaisia?

– Nyt on nähtävissä merkkejä siitä, että useammat länsimaat ovat valmiit toimittamaan Ukrainalle raskaampaa aseistusta kuten ilmatorjuntaohjuksia, panssarivaunuja, meritorjuntaohjuksia, joita Ukraina tarvitsee tässä tilanteessa, Halla-aho kertoo.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on toistuvasti pyytänyt aseita ja erityisesti parempia länsimaisia aseita neuvostoaikaisten aseiden sijaan. Yhä useampi maa on siis kuullut hänen pyyntönsä. Mutta kuinka pitkälle länsi on valmis menemään ja missä kulkee se raja, että ne päättävät puuttua siihen muilla keinoin kuin vain pakotteilla tai toimittamalla aseita?

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on todennut, että Nato vastaa siihen, jos Venäjä käyttää kemiallisia aseita Ukrainassa.

– On poliittinen valinta, miten tähän sotaan halutaan puuttua, Halla-aho painottaa.

– Kyllähän tässä tulee mieleen se Syyrian tapaus joitakin vuosia sitten, kun silloinen Yhdysvaltain presidentti Barack Obama sanoi, että kemiallisten aseiden käyttö olisi raja, jonka jälkeen jotain tapahtuisi. No, (Syyrian) presidentti Assad käytti kemiallisia aseita, mutta mitään ei tapahtunut. Voihan se olla, että tästä voimaantuneena ja rohkaistuneena venäläisetkin sitten uskaltaisivat käyttää tuollaisia joukkotuhoaseita luottaen siihen, ettei länsi kuitenkaan uskalla niihin reagoida.

Voiko länsi estää kansanmurhan Ukrainassa?

-Kansanmurhan määritelmä on hyvä kysymys. Siellä tapetaan jatkuvasti siviilejä tuhansin ehkä kymmenin tuhansin. Kyllähän se varmaan voisi estää, Halla-aho toteaa.

Hän korostaa, että kyse on nimenomaan poliittisesta tahdosta. Hänen oma näkemyksensä on kuitenkin selvä.

– Kaikin käytettävissä olevin keinoin lännen tulisi edistää sitä, että Ukraina voittaa sodan.