Halla-aho kehottaa välttämään “riekkumista Turkin Nato-nöyryytyksestä”

Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps) sanoo, että Suomen, Ruotsin ja Turkin myöhään tiistai-iltana saavuttamassa Nato-sovussa alkoi olla jo kyse Naton omasta uskottavuudesta.

– Oli varmasti selvää, että niin Turkilla kuin Natolla organisaationa oli vahva paine löytää sellainen ratkaisu, jolla päästäisiin eteenpäin tästä tilanteesta. Kyse alkoi olla myös Naton uskottavuudesta ja Naton niin sanotun avoimien ovien politiikan uskottavuudesta, Halla-aho toteaa AlfaTV Uutisille.

Halla-aho uskoo Turkille lopulta riittäneen sen, että maa sai nostettua Naton huippukokouksen alla esiin sille tärkeitä aiheita vastustamalla Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.

– Oma tulkintani on se, että tällä operaatiolla, jos sitä sellaiseksi halutaan kutsua, Turkki halusi ennen kaikkea nostaa yleiseen keskusteluun sellaisia Turkkia koskettavia ongelmia, joiden Turkki kokee saanee liian vähän ymmärrystä Nato-kumppaneilta. Viittaan nimenomaan terroristiongelmaan, joka ainakin Turkin näkökulmasta on erittäin akuutti uhka Turkissa.

Suomen, Ruotsin ja Turkin ulkoministerit allekirjoittivat tiistai-iltana yhteisymmärrysasiakirjan, jossa Turkki tukee Suomen ja Ruotsin kutsumista Naton jäseniksi. Samalla asiakirjassa käydään läpi Turkin huolenaiheita esimerkiksi juuri terrorismista. Asiakirjassa Suomi ja Ruotsi vakuuttavat antavansa Turkille täyden tuen tämän turvallisuushuolissa.

– Tässä asiakirjassa mennään aika vähän yksityiskohtiin ja pysytellään varsin yleisellä tasolla, ja kuten olemme jo nähneet, sen sisältöä voidaan tulkita monella tavalla – Turkilla on tarve kotiyleisöään varten tulkita sitä yhteen suuntaan ja Suomella sekä etenkin Ruotsilla ehkä toiseen suuntaan. Mutta vaikuttaa siltä, että kaikki osapuolet voivat ainakin toistaiseksi olla tyytyväisiä tähän paperiin ja elää sen kanssa, Halla-aho sanoo.

Turkin viranomaiset ja media ovat pitäneet asiakirjaa merkittävä voittona Turkille esimerkiksi Turkin terroristeina pitämien, Suomessa ja Ruotsissa asuvien henkilöiden luovuttamisen suhteen. Suomessa ja Ruotsissa asia nähdään varsin eri tavalla.

– Oma tulkintani on, että tämä paperi ei sinänsä aiheuta mitään lainsäädäntömuutospaineita Suomessa. Sen sisältö vastaa pitkälti sitä, mikä on jo tällä hetkellä Suomen linja. Suomi sitoutuu olemaan tukematta tiettyjä järjestöjä, joita Suomi ei kuitenkaan pidä terroristijärjestöinä kuten eivät Nato ja Euroopan unionikaan. Suomi ei tälläkään hetkellä anna tukea näille järjestöille. Lisäksi siinä vahvistetaan se, että (Kurdistanin työväenpuolue) PKK:ta pidetään terroristijärjestönä, mikä on ollut Suomen, EU:n ja useimpien maiden linja tähänkin asti, Halla-aho sanoo.

– Paljon on ollut esillä kysymys tiettyjen Turkin kaipaamien henkilöiden luovuttamisesta Suomesta ja Ruotsista Turkkiin – tähän asiaan ei konkreettisesti kajota tässä paperissa, siinä todetaan, että Turkin esittämät luovutuspyynnöt tulee käsitellä ripeästi ja asianmukaisesti, ja tämä tietysti pitäisi olla itsestäänselvyys oikeusvaltiossa.

Voiko Turkki aiheuttaa vielä uusia yllätyksiä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointivaiheessa?

– Tässä Nato-prosessissa on vielä erinäisiä vaiheita, jotka edellyttävät kaikkien tämänhetkisten jäsenmaiden, mukaan lukien Turkin, tukea. Tämän takia olisi ehkä hyvä, että Suomessakaan ei lähdettäisi riekkumaan julkisuudessa, että Turkki on nöyryytetty ja Suomi sai kaiken haluamansa ja Turkki ei mitään. Tämä ei ensinnäkään asiallisesti pidä paikkaansa ja toiseksi tällä ei ehkä ole myönteistä vaikutusta siihen, miten Turkki suhtautuu jatkossa Suomen jäsenyysprosessiin.

Halla-aho sanookin, että Suomen kannattaa vielä varautua uusiin yllätyksiin ennen lopullista Natoon liittymistä. Myös aikatauluun vaikuttaa moni asia.

– Joissakin jäsenvaltioissa, kuten ymmärtääkseni Kanadassa, riittää pääministerin allekirjoittama kirje ratifioinniksi, ja sitten on Belgian kaltaisia maita, joissa on useita lainsäädäntöelimiä, joiden kaikkien pitää ratifioida tällaiset asiakirjat – pelkästään prosessi voi viedä joissakin maissa huomattavan paljon aikaa, Halla-aho toteaa.

– Kaiken kuulemamme perusteella on syytä olettaa, että jäsenmaat eivät ainakaan tarkoituksella viivyttele tämän prosessin kanssa ja saattavat jopa kiirehtiä sitä. Mutta kyllä minun mielestäni kaikenlaisiin yllättäviin mutkiin kannattaa henkisesti varautua, saimme siitä jo opetuksen tämän Turkki-tapauksen yhteydessä