Halla-aho sarkastisena: Nato vai Valko-Venäjän tie?
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps) otti vahvasti kantaa Nato-jäsenyyden puolesta tänään Twitterissä. Ilmoitus ei ole sinällään yllätys, koska Halla-aho on toistuvasti vuosien varrella kertonut kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä.
Aiemmin tänään perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kertoi kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä.
Halla-aho pohtii pitkästi sitä, mikä Suomen asema on ilman Nato-jäsenyyttä ja mitkä ovat Venäjän vaikuttimet. Hänen mukaansa Nato-jäsenyyteen liittyy riskejä, mutta ne ovat pienemmät kuin tilanteessa, jossa Suomi on puolustusliiton jäsen. Hän muistuttaa, että vaikka Baltian maat ”himottavat ja ärsyttävät” Venäjää yhtä paljon kuin Ukraina, Venäjällä ei ole toimintaa näissä maissa, koska ne ovat Naton jäsenmaita.
Halla-aho katsookin, että Suomen Nato-jäsenyys hermostuttaisi Venäjää ennemmin sen takia, että se olisi este sen omien suunnitelmien toteuttamiselle, ei niinkään siksi, että Venäjä kokisi Suomen Nato-jäsenyyden uhaksi itselleen.
Voiko Venäjän uhalta suojautua muutoin kuin liittymällä Natoon? Halla-aho kysyy.
– Kyllä voi – armenialaisella tai valkovenäläisellä järjestelyllä. Tunnustamalla Venäjän hegemonian ja mukautumalla siihen. Antamalla Venäjälle ilman sotaa sen, mitä Venäjä nyt hakee sodalla Ukrainassa, hän vastaa kysymykseen.
– Kysymys kuuluu, haluammeko elää sellaista elämää. Tämä on oikeastaan arvovalinta, eikä kysymykseen ole yhtä ja oikeaa vastausta, Halla-aho jatkaa.
Halla-aho katsoo, ettei Nato-optio luo pelotetta, joka pitäisi Venäjän pois Suomesta kuten Nato-jäsenyys on pitänyt Venäjän pois Baltian maista.
– Uskon, että useimmilla Nato-jäsenyyttä vastustavilla motiivit ovat vilpittömiä ja isänmaallisia. Samalla kuitenkin uskon, että he ovat väärässä, Halla-aho toteaa.
– Oma johtopäätökseni on, että Suomen on syytä hakea Naton jäsenyyttä. Siihen liittyvät riskit ovat mielestäni pienempiä kuin muiden vaihtoehtojen riskit.
