Hallituksen kriisipaketin keskeiset ehdot – mm. ei kannustimia energiayhtiöiden johtajille
Hallitus siis esittää 10 miljardin euron kriisipakettia energiayhtiöille. Tässä valtion ohjelmassa on kyse viimesijaisesta rahoitusvaihtoehdosta yhtiöille, joita muuten uhkaisi maksukyvyttömyys. Siksi lainaohjelman ehtoja voisi kai nimittää tiukoiksi. Itse lainaohjelman ehtoasiakirja ei muuten vielä ole Suomen valtiota sitova lainatarjous.
Lainoja voi käyttää vain sähkön johdannaispörssikaupan vakuusvaatimusten kattamiseksi. Sitä ei ole siis tarkoitettu tukemaan energiayhtiöitä muissa mahdollisissa vaikeuksissa.
Paketti on rajattu vain Suomen kannalta keskeisille toimijoille. Suomen kannalta keskeisiksi toimijoiksi katsotaan toimijat, joilla on omia voimalaitoksia tai omistusosuuksia yli 100 MW sähköntuotantotehon edestä, tai yhtiöille joiden toiminnan jatkuminen on yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittistä.
Lainaa ei voida myöntää, jos lainanottaja on/on ollut taloudellisissa vaikeuksissa. Tarkoittaa nähtävästi ennen tätä energiakriisiä. Lainaa ei saa käyttää yhtiön olemassa olevan rahoituksen ennenaikaiseen tai maksusuunnitelmasta poikkeavaan takaisinmaksuun, tai jo olemassa olevan rahoituksen tai niiden vakuuksien järjestelyyn muullakaan tavoin.
Osakeanti osana lainaa
Lainojen myöntäminen on harkinnanvaraista ja myöntämisen keskeisenä perusteena on sähkömarkkinoiden toimivuuden turvaaminen. Lainojen myöntäminen edellyttää työ- ja elinkeinoministeriön antamaa puoltavaa lausuntoa. Lainoja voidaan myöntää tämän ohjelman puitteissa vuoden 2023 loppuun saakka. Laina on nostettava enintään 1 kuukauden kuluttua sen myöntämisestä. Laina on nostettava kerralla kokonaisuudessaan. Korkoa valtio ottaa 6 kk Euriborin verran marginaalikoron päälle.
Mikäli lainanottaja ei halua maksaa +3%, tulee sen toteuttaa maksuton suunnattu osakeanti valtiolle. Valtio tulee myös asioiden mennessä huonosti olemaan etuo-oikeutettu velkoja. Lainan on oltava vähintään velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain (1578/1992) 2 §:n tuottamalla etuoikeudella muihin velkojiin nähden.
Ei kannustepalkkioita johtoryhmille
Ehdoissa on myös lista toimenpiteitä, mitä energiayhtiöt eivät voi tehdä ilman valtion suostumusta:
Lainanottajan yhtiöjärjestyksen muuttaminen; Lainanottajan lähipiirin kanssa tai niiden hyväksi tehtävät rahalainat, vakuusjärjestelyt, merkittävät sopimukset ja muut oikeustoimet;
Lainanottajan johdon (mukaan lukien ylin operatiivinen johto) palkitsemisjärjestelmien tai palkitsemisen ehtojen muuttaminen; yhtiön hallituksen ja johtoryhmän jäsenelle ja toimitusjohtajalle ei makseta yhtiön palkitsemisjärjestelmän mukaisia lyhyen tai pitkän aikavälin kannustimia, tai näihin rinnastuvia muita tulosperusteisia palkkioita, jotka kertyvät vuosien 2022 ja 2023 taloudellisten tunnuslukujen perusteella. Heille maksettavaa kiinteää palkkaa tai muita etuuksia ei myöskään koroteta vuosina 2022 ja 2023.
Lainanottajan yhtiömuodon muuttaminen ja yritysjärjestelyt (ml. sulautuminen, jakautuminen tai liiketoiminnan luovutus). Lainanottajan konsernirakenteen muuttaminen; Lainanottajan ja sen konserniin kuuluvien yhtiöiden omistussuhteiden tai määräysvallan muutos; merkittävien varallisuuserien luovutus; tai Lainanottajan merkittävä lisävelkaantuminen.
Lainanottaja sitoutuu olemaan jakamatta osinkoa tai toteuttamatta muuta varojenjakoa siihen saakka, kunnes Lainaan liittyvät velvoitteet ovat kokonaan päättyneet ja Suomen valtiolla ei ole Lainanottajaa kohtaan Lainaan perustuvia saatavia.
