HS: Vieraskielisissä paljon rokottamattomia – näistä syistä
Vieraskielisten osuus rokottamattomista on suurempi kuin heidän osuutensa koko väestöstä, sanoo HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen Helsingin Sanomille.
-Rokottamattomista jopa puolet voivat olla vieraskielisiä, Lehtonen arvioi.
Vieraskielisellä tarkoitetaan henkilöä, joka puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.
Pääkaupunkiseudun suurimmat vieraat kielet ovat venäjä, viro, somali ja arabia. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat kieltäytyneet kertomasta Helsingin sanomille, miten rokottamattomuus jakautuu eri kieliryhmien kesken.
Espoon tartuntataudeista vastaava lääkäri Topi Turunen sanoo, että esimerkiksi Suomessa asuvat venäjän- ja vironkieliset ovat voineet käydä rokotuksessa muualla, jolloin he eivät näy suomalaisissa tilastoissa.
Nuoret rokottamattomat saattavat olla välinpitämättömiä eikä taudin koeta olevan suora uhka. Koulutustaso vaikuttaa myös rokotusintoon. Nämä tekijät saattavat vaikuttaa vieraskielisten korkeaa rokottamattomuutta, sillä Suomen vieraskielinen väestö on keskimäärin nuorempaa ja kouluttamattomampaa kuin muu väestö.
-Tiedämme, että paremmin koulutetut ottavat rokotteita, Lehtonen sanoo.
Lehtonen mainitsee, että kulttuureihin liittyvät erityispiirteet, kuten disinformaatiolähteet, epäilykset ja pelot.
-Esimerkiksi afrikkalaisilla on taikauskon tyyppistä ajattelua. On peloteltu, että rokotteet aiheuttavat hedelmättömyyttä tai impotenssia. Venäläisillä on venäjänkielistä propagandaa länsimaiden rokotteiden ongelmista, Lehtonen kuvailee tilannetta.
Yhtenä tekijänä Lehtonen nostaa esiin myös vanhasta kotimaasta peräisin olevan epäluottamuksen viranomaisiin.
-Kun meillä on akuutti tilanne päällä, ei siinä oikeastaan muuta vaihtoehtoa ole kuin jakaa informaatiota ja pyrkiä erilaisten mielipidevaikuttajien kautta viemään viestiä, Lehtonen sanoo.
