HUSin Järvinen: Miksi rokotuksia laajennetaan? – perusteet esiin
Koronatartuntojen määrät ovat jälleen olleet kasvussa ja julkinen keskustelu koronarokotteista, ja koronan hoidosta ylipäätään on saanut taas uusia kierroksia. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen on huolissaan siitä, että pandemian hoidon asiantuntijuus on siirtymässä poliitikoille. Järvinen kirjoittaa asiasta Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla.
Järvinen ei poliittista johtajuutta täysin tyrmää. Politiikalla on siis paikkansa pandemiankin hoidossa.
– Koronaviruspandemia on ollut poliittinen pandemia – sen torjuntatoimien johtamisesta ovat vastanneet poliittiset johtajat. Mitä selkeämpää poliittinen johtajuus on eri maissa ollut, sitä lievemmällä on selvitty pandemian suorista terveyshaitoista, Järvinen kirjoittaa.
Hänen mukaansa rajoituksilla on onnistuneesti ostettu aikaa väestön rokottamiselle.
Järvisen kritiikki kohdistuukin siihen, millä perusteilla rokotuksia annetaan. Poliitikot niin EU-tasolla kuin Suomessakin ovat vaatineet rokotusten laajentamista.
Järvisen mukaan olennaisin asia tuntuu kuitenkin unohtuneen keskusteluista – oikea ajoitus vaatii tietoa.
– Nämä arviot eivät ole päässeet esille mediassa: Onko rokotusten laajentamiselle perusteita? Mitä sillä tavoitellaan ja voidaan saavuttaa, mitä riskejä siihen liittyy? Mihin tietoon perustuen arviot ja päätökset tehdään? Järvinen listaa.
– Rokotusohjelmamme perustuu siihen, että annettavien rokotusten hyödyt ja haitat on ensin arvioitu ja niitä on myös tarkasteltu kustannuksiin suhteutettuina. Poliittiset päätökset resurssien osoittamisesta rokotukseen tehdään tältä pohjalta.
Järvinen kirjoittaa, että koska rokotuksia annetaan nyt 4–6 kuukauden välein, asiantuntijoiden arvioiden merkitys korostuu.
– Olemmeko valmiita antamaan tämän päätöksen sekä sen hyötyjen ja riskien arvioinnin poliitikkojen tehtäväksi? Vai olisiko meillä aikaa odottaa asiantuntija-arviota ja keskustella rokotuksista sen pohjalta? Järvinen summaa.
