Hybridihyökkääjä haluaa jakautuneen Suomen

Ulkovallat voivat käyttää väestön jakolinjoja hybridisodankäynnissä, toteaa tänään julkistettu valtioneuvoston puolustusselonteko.

Selonteossa todetaan, että ”mitä vahvempi ja turvallisempi Suomi on yhteiskuntana, jossa ei ole sellaisia vakautta uhkaavia jakolinjoja, joita ulkopuoliset tahot voivat käyttää hyväksi, sitä vaikeampi kohde Suomi on hybriditoimille”.

Selonteko katsoo, että hybridivaikuttamisen keinovalikoimaan kuuluu muun muassa poliittisia, diplomaattisia, taloudellisia ja sotilaallisia keinoja. Kansanedustajat nostivat esiin myös informaatio- ja kybervaikuttamisen erityisenä huolenaiheena.

Hallintovaliokunta on todennut aikaisemmin lausunnossaan, että hybridivaikuttamisen välineenä voidaan käyttää myös muuttoliikettä ja turvapaikanhakijoita. Näin on tapahtunut jo Euroopan unionin ulkorajalla Puolassa.

Sekä hallinto- että puolustusvaliokunta pitävät välttämättömänä, että lainsäädäntö mahdollistaa viranomaisille riittävän keinovalikoiman ilmiöön puuttumiseen. Puolustusvaliokunta pitää tärkeänä, että valmiuslakia päivitetään tämän saavuttamiseksi.

Laaja-alainen vaikuttaminen ensimmäistä kertaa selonteossa

Puolustusselonteossa käytetään nyt ensimmäistä kertaa sotilaallisen varautumisen termiä laaja-alainen vaikuttaminen. Se pitää sisällään hybridivaikuttamisen, mutta uhkakuvaan sisältyy myös avoin sotilaallinen voimankäyttö osapuolten välillä.

Selonteon mukaan Venäjä tavoittelee nykyistä vahvempaa asemaa ja pyrkii heikentämään läntisten toimijoiden yhtenäisyyttä.

Venäjän tavoitteena katsotaan olevan edelleen etupiirijakoon perustuva turvallisuusrakenne Euroopassa. Sotilaallinen voimankäyttö säilyy keskeisenä Venäjän keinovalikoimassa, eikä sen käyttöä tai sillä uhkaamista voida selonteon mukaan sulkea pois.

Puolustusvaliokunta pitääkin kansainvälistä yhteistyötä tärkeänä.

-Euroopan unionin puolustusulottuvuuden parantaminen on Suomen kansallinen etu, sanoo puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok) lehdistötilaisuudessa.

Uudet asejärjestelmät päänvaivana

Selonteko nostaa esiin myös uudet asejärjestelmät ja kyberhyökkäykset.

-Teknologinen kehitys on hämmästyttänyt meitä, Kanerva sanoo.

Nopean teknologisen muutoksen, tiedon saatavuuden ja laajan vaikuttavuuden kautta pienikin toimija voi haastaa ison yrityksen tai jopa valtion.

Uudet teknologiat haastavat Suomen puolustusta, mutta toisaalta ne myös luovat uusia mahdollisuuksia, jotka tulisi hyödyntää täysimittaisesti yhteistyössä kotimaisen teollisuuden kanssa, selonteossa sanotaan.

Valiokunta arvostelee hallitusta tiedonsaannista

Selonteossa huomautetaan, ettei eduskunnan tiedonsaantioikeus voi olla kiinni siitä, että valiokunnon puolelta osataan tehdä etukäteen oikeita kysymyksiä puolustuspolitiikan hoidosta. Puolustusvaliokunta toteaa, että valtioneuvoston tulee itse täyttää tiedonantovelvoite.

Puolustusvaliokunnan jäsenet kiittelivät puolustusselontekoa historialliseksi, koska kyse on ensimmäisestä selonteosta, joka on saatu päätökseen yksimielisesti.