Hypo: Asuntojen hinnat laskemassa enemmän kuin kertaakaan vuoden 1995 jälkeen

Asumiseen keskittynyt valtakunnallinen luottolaitos Hypo kertoo tuoreimmassa asuntomarkkinakatsauksessaan, että asuntojen hinnat laskevat ensi vuonna enemmän kuin kertaakaan vuoden 1995 jälkeen. Helsingin seudulla hinnat laskevat kolme prosenttia ja koko maan tasolla kaksi prosenttia. 

Asuntomarkkinoiden synkkä syksy on täydellinen käänne, sillä kasvukeskuksissa hinnat nousivat ilman merkittäviä sukelluksia koko 2010-luvun. Kansalaiset ovat nyt hyvin varovaisia ja asuntokauppa käy hitaammin kuin vuonna 2019, ennen koronakriisiä.

-Inflaatio on hurjinta sitten 1980-luvun ja korot korkeimmillaan yli kymmeneen vuoteen. Uusia asuntoja valmistuu vielä jonkin aikaa, mutta aloitukset vähenevät vääjäämättä. Asuntojen kysyntä on kahtalaista. Oman kodin ostajat etsivät ekologisuutta ja energiatehokkuutta, mutta sijoittajat siirtyvät syrjään odottamaan parempia aikoja. Ennätyskorkean työllisyyden tuoma talouden tuki ei liene koskaan ollut yhtä kriittistä asuntomarkkinoille, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

-Nyt näyttää siltä, että hintojen lasku on terävä, mutta jää silti lyhytaikaiseksi, eikä johda markkinoiden romahdukseen. Korkojen nousulle ennustetaan jo kattoa ja uusien asuntojen rakentaminen hiipuu, Keskinen ennustaa.

Ostoaikeet laskeneet eniten lännessä ja pohjoisessa

Hyvin ajankohtaisesti talojen lämmitysmuoto ja sen mukana lämmityskulut nousevat sijainnin ja sitä kautta toimivien joukkoliikenneyhteyksien rinnalle ohjaamaan asuntokysyntää voimakkaasti.

Vuotuisten lämmityskustannusten nousu heijastuu asuntojen hintoihin ja myös asunnonostoaikeisiin. Kuluttajat osaavat odottaa hyvin nopeasti korkealle nousseiden energiahintojen taittuvan, kun uutta päästötöntä tuotantoa saadaan markkinoille, mutta halvan energian ajan ennustetaan olevan takana. Merkittävä tekijä asuntokaupalle on matkakustannusten eli polttoaineen kallistuminen, mistä on jo kansainvälistä tutkimusnäyttöä.

-Jos matalampi hintataso on mahdollistanut kaupunkien ”leviämisen” ja esikaupunkien syntymisen, kannustaa energiahintojen nousu puolestaan kaupunkirakenteen tiivistämiseen, luonnehtii Hypon ekonomisti Keskinen. 

Toimitus

Toimitus