Hyvinvointialueiden synnyttäminen yskii – esiin nousee yksi kriittinen tekijä

LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Tietotekniikan osaajista on pulaa hyvinvointialueilla. Heidän työpanostaan kuvataan kriittiseksi. Hyvinvointialueet ovat kohdanneet henkilöstövaikeuksia ja joutuvat kilpailemaan kuntien kanssa samoista osaajista.
Hyvinvointialueet perustettiin heinäkuun alussa. Ne ottavat vastuulleen sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen palvelujen tuottamisen. Palveluiden tuottaminen siirtyy hyvinvointialueiden harteille vuoden 2023 alusta.
Sitä ennen hyvinvointialueilla on kiivas valmistelun aika. Kunnat pyrkivät sopimaan, miten asiat hoidetaan juuri niiden hyvinvointialueella. Valmistelua varten kunnat ja kuntayhtymät ovat vapauttaneet työntekijöitään valmistelemaan hyvinvointialueiden käyttöönottoa.
Tällä hetkellä henkilöstö koostuu lähinnä muutoksen valmistelijoista, jotka ovat koko- tai osa-aikaisia työntekijöitä. Valtuustojen aloittamisen jälkeen rakennetaan uudet organisaatiot. Valtuustot aloittavat kautensa tammikuun aluevaalien jälkeen.
Hyvinvointialueiden henkilöstö pyritään siirtämään yhteistyössä kuntien kanssa kunnilta hyvinvointialueille. Kaikki työntekijät, joiden toimenkuva liittyy yli 50 prosenttisesti sosiaali- ja terveyspalveluihin tai pelastustoimeen, siirtyvät aikanaan hyvinvointialueiden työntekijöiksi.
-Lisärahoitusta ei hallintoon ole tulossa, joten siksi nämä tehtävät ja henkilöt sekä kustannukset jaetaan eri työnantajien eli kuntien ja hyvinvointialueiden kesken, selventää yhteyspäällikkö Aija Tuomala Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajista (KT).
Tuomala kertoo, että tänä vuonna kunnat ovat halunneet pitää työntekijänsä kiinni heidän varsinaisissa töissään, eikä esimerkiksi virkavapauksia ole aina myönnetty.
– Kysymys on todellakin siitä, että voiko vakinaisessa työ- tai virkasuhteessa olevia henkilöitä siirtää jo ns. etuajassa hyvinvointialueen valmistelutehtäviin, Tuomala summaa.

“Kriittinen tekijä”

Muutosjohtaja Jukka Alasentie Pirkanmaan hyvinvointialueelta kertoo, että valmisteluhenkilöstön saannissa on ollut lähinnä aikatauluongelmia. Henkilöt, joiden tulisi päästä valmistelemaan, eivät ole päässeet irtautumaan muista tehtävistään.
Alasentie ei ole yleisellä tasolla huolestunut hyvinvointialueiden aloituksen onnistumisesta, mutta nostaa esiin ICT eli tietotekniikkaosaajien pulan. Pirkanmaan hyvinvointialue etsii tälläkin hetkellä useampaa tietotekniikkaosaajaa, muun muassa kahta kehittämispäällikköä.
-ICT-valmistelun rekrytointiongelmat liittyvät valtakunnalliseen osaajien saatavuuteen. Isot firmat tarvitsevat satoja uusia tekijöitä, joita on vaikea löytää. Paikallisesti saatavuus liittyy siihen, miten kuntien ICT-asiantuntijat saavat irrotettua työaikaa valmistelun vaatimaan työhön, Alasentie kertoo.
Alasentie sanoo, että erityisesti kansallisella tasolla ICT-valmistelu on kriittisen tärkeää. Alasentie kohdistaa huolensa hallitukselle.
-Valmistelun rahoitus on saatava asianmukaiselle tasolle nopeasti. Nyt tiedossa oleva rahoitus ei riitä. ICT-rahoituksen aikataulussa on ongelmia, joka hidastaa valmistelua, Alasentie kommentoi.
Alasentie on huolissaan myös uhkakuvasta, jossa rahoitus ei riitä hyvinvointialueiden käynnistämiseen eikä toiminnan pyörittämiseen.

Toimitus

Toimitus