Johtuuko työvoimapula päiväkodeissa yliopistojen ahneudesta? – asiantuntija vastaa
Työvoimapula varhaiskasvatuksessa on huutava ympäri Suomen. Helsingin kaupunki ilmoitti eilen, että akuutin henkilöstövajeen hoitamiseksi kaupungissa suljetaan leikkipuistoja ja siirretään näiden leikkipuistojen henkilökuntaa päiväkoteihin.
Työvoimapula päiväkodeissa ja erityisesti pätevän henkilökunnan puute on OAJ:ssä ollut tiedossa jo pitkään. OAJ on työmarkkinajärjestö, jonka tavoitteena on valvoa koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan ammattilaisten etuja aina varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Mutta miten henkilökuntaa saadaan varhaiskasvatukseen lisää ja miten työn kuormittavuutta voidaan helpottaa?
Lisää aloituspaikkoja – ratkaiseeko raha?
OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen kertoo AlfaTV Uutisille, että varhaiskasvatuksen opettajien koulutukseen tulisi panostaa enemmän. Erityisen pettynyt OAJ on ollut siihen, että nykyinen hallitus ei ole satsannut varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkamäärien kasvattamiseen. Varhaiskasvatuksen opettajia on siis koulutettava nykyistä enemmän. Aloituspaikkamäärien kasvattaminen maksaisi ensi vuonna reilut 2 miljoonaa euroa valtion pussista.
– Se ei ole todellakaan suuri summa, kun budjettiriihessä puhutaan miljardeista, Lahtinen summaa.
Jotta aloituspaikkamäärät olisivat pysyviä puhutaan noin 15 miljoonasta eurosta. Muuntokoulutukset tai tilapäiset toimet eivät korjaa Lahtisen mukaan sitä juurisyytä, että aloituspaikkoja on liian vähän.
Lahtinen kertoo, että aloituspaikkamääriin vaikuttavat kuitenkin myös autonomisten yliopistojen valinnat. Yliopistot tekevät ministeriölle niiden keskinäisten sopimusneuvottelujen pohjalle itsenäisesti ehdotuksen, mitä paikkoja haluavat ja se vaikuttaa siihen, millaiseksi aloituspaikkamäärät varhaiskasvatuksen opettajien osalta muodostuu.
-Valitettavasti yliopistot eivät saa varhaiskasvatuksen opettajan kanditason koulutuksesta samaa rahaa kuin maistereista. Ajoittain on tuntunut siltä, että siellä ei koulutusmääriä nosteta ja haeta lisää, vaikka he voisivat niin tehdä, Lahtinen kertoo.
Lahtinen korostaa, että se vaikuttaa myös alalle hakeutumiseen, kun tiedetään, että saa työskennellä yhdessä osaavien kollegojen kanssa. Nykyään kollega päiväkodissa saattaa olla kuka tahansa ja täysin epäpätevä.
-Kasvatuksen laatu ja varhaiskasvatuksen tavoitteet ovat täysin hukassa, eikä lasten tuen tarpeeseen pystytä vastaamaan. Meillekin tulee viestejä, että mietitään alan vaihtoa. Nyt on kyllä viime metrit reagoida tähän tilanteeseen, ettei tilanne mene ihan kaaottiseksi, Lahtinen kuvaa päiväkotien arkea.
“Kuntien pitää kilpailla palkoilla osaajista”
Palkat eivät Lahtisen mukaan ole myöskään ole sillä tasolla, kun niiden pitäisi olla.
-Kunnissa pitäisi lähteä kilpailemaan palkalla ja käyttää rekrytointilisiä, jotta saadaan kelpoista henkilöstöä sekä takaisin henkilöstöä, joka on jo poistunut alalta, Lahtinen tiivistää.
Varhaiskasvatuksen opettaja ansaitsee Lahtisen mukaan keskimäärin 2 800 euroa, varhaiskasvatuksen opettaja 3 100 euroa ja päiväkodinjohtaja 3 800 euroa. OAJ:n mukaan palkkojen pitäisi kuitenkin olla isompia. Lahtinen toivoo, että kunnallisen palkkaratkaisun myötä saatu palkkaohjelma myös korjaisi palkkoja parempaan suuntaan.
Lahtinen uskoo, että paremman palkan, riittävän ja osaavan henkilöstön myötä myös työolot päiväkodeissa paranisivat.
Korjattu lause 15.9. klo 14.58:
Ne päättävät itsenäisesti, millaiseksi aloituspaikkamäärät varhaiskasvatuksen opettajien osalta muodostuu. – > Yliopistot tekevät ministeriölle niiden keskinäisten sopimusneuvottelujen pohjalle itsenäisesti ehdotuksen, mitä paikkoja haluavat ja se vaikuttaa siihen, millaiseksi aloituspaikkamäärät varhaiskasvatuksen opettajien osalta muodostuu.
