Joukkoampumiset nostivat aseenkanto-oikeuden vaaliteemaksi Yhdysvalloissa

Viime viikkoina Yhdysvalloissa tapahtuneet joukkoampumiset ovat nostaneet aseenkanto-oikeuden taas kerran yhdysvaltalaisen politiikanteon keskiöön. Kyseessä on sikäläisen kiistelyn vakioaihe, josta tämän syvästi jakautuneen kansakunnan kahdella eri puolella on vastakkaiset mutta yhtä vahvat ja vakiintuneet käsitykset. Viimeaikaiset tragediat eivät ole muuttaneet noita käsityksiä, mutta aseenkannosta on silti tulossa parhaillaan käynnissä olevan kongressin välivaalikampanjan keskeinen teema. 

Uvalden pikkukaupungissa Texasissa nuori latinomies ampui koulussaan viime viikolla yhdeksäntoista lasta ja kaksi aikuista vain kymmenen päivää sen jälkeen, kun äärioikeistolainen mies oli hyökännyt New Yorkin Buffalossa supermarkettiin tappaen kymmenen ihmistä. Uvalden ampumisten jälkeisellä viikolla kahdeksan ihmistä menehtyi muissa joukkoampumisissa ja viikonloppuna ainakin neljä. Kesäkuun ensimmäisenä päivänä afrikkalais-amerikkalainen mies surmasi sitten vielä neljä ihmistä oklahomalaiseen sairaalaan tekemässään iskussa.

Pelkästään tänä vuonna Yhdysvalloissa on tapahtunut ainakin 232 joukkoampumista, joista 27 on ollut kouluampumisia. Näissä on menehtynyt ainakin 230 ihmistä.

Ampumiset politisoituvat

Houkutusta kaiken tämän politisoimiseksi ei ole osattu välttää valtaa pitävässä demokraattisessa puolueessa, joka kyselyjen mukaan olisi kulkemassa kohti valtavaa vaalitappiota marraskuun vaaleissa. Kuten ampumisia Valkoisessa talossa kommentoinut Joe Biden sanoi viime viikolla suoraan, puolue on tarraamassa joukkoampumisiin keinona innostaa ydinkannattajansa äänestämään. Niin ikään ollaan tarjoamassa uusia lakeja aseenkanto-oikeuden rajoittamiseksi olettamuksena, että republikaanit tulevat äänestämään useimmat kumoon – jolloin näistä voitaisiin rakentaa kuvaa joukkoampumisten mahdollistajina. 

Demokraatit ovat nyt vaatimassa ainakin kaikkien ”hyökkäysaseiksi” kutsumiensa konetuliaseiden kieltämistä. Lisäksi on Biden puhunut halustaan kieltää kaikkien 9mm:n patruunoita käyttävien käsiaseiden tuotanto. Kiellot olisivat hänen mukaansa mahdollisia, koska aseenkanto-oikeuden takaava Yhdysvaltain perustuslain toinen artikla ei kuulemma ole ehdoton – ei vaikka lain teksti sanoo täysin päinvastaista, samoin korkein oikeus viimeksi vuoden 2008 District of Columbia v. Heller-päätöksessään. Tälle päätökselle lienee tulossa vahvistus toisessa oikeustapauksessa vielä ennen kesää. 

Aseita ostettu historiallisen paljon

Demokraattien vaatimukset ovat aiheuttaneet suurta huolta aseenkanto-oikeutta vaalivassa osassa kansakuntaa. Tämä osa on itse asiassa kieltolakeja kannattavaa osaa paljon suurempi – ja juuri nyt suurempi kuin koskaan aiemmin, sillä viimeisinä kahtena vuonna aseostot ovat Yhdysvalloissa lisääntyneet historiallisesssa määrin ja uusia aseenomistajia on enemmän kuin koskaan aiemmin. 

Aseeenkanto-oikeuden puolustajat vastaavat kieltolakien ajajille paitsi vetoomuksillaan perustuslakiin, myös toistamalla vanhoja argumenttejaan siitä, kuinka aseet eivät tapa vaan ihmiset ja kuinka rikolliset pystyvät kyllä hankkimaan aseita kaikista mahdollisista kielloista huolimatta. Miksi lainkuuliaisten ihmisten aseet pitäisi siis ottaa pois ja evätä heiltä oikeus itsepuolustautumiseen? 

Kolmanneksi huomautetaan siitä, miten asevastaiset demokraatit ovat samalla myös aborttimyönteisiä demokraatteja – eli he kieltävät viattomien syntymättömien lasten ihmisyyden ja oikeuden elämään ja siten pitävät yllä itsekästä ja arvorelativistista ”kuoleman kulttuuria”. Voiko ketään yllättää, jos toiset tämän ”kuoleman kulttuurin” arvojen kyllästämät tarttuvat aseisiin ja käyvät summittaisesti tappamaan muita viattomia ihmisiä? 

Tällaiset moraaliargumentit tuskin johtavat kenenkään demokraattien puolella olevan mielenmuutokseen. Yhtä vähän voi odottaa demokraattien argumenttien vetoavan aseita omistaviin. Kattavia kieltolakeja tuskin seuraa. Mutta tekemällä aseenkannosta vaaliteemansa demokraatit voivat juuri ja juuri minimoida marraskuussa muuten odottavan vaalitappionsa laajuuden. 

MARKKU RUOTSILA