Jukka Tarkka: Valtiojohdon ei syytä odottaa eduskuntaa – hakemus Natoon sunnuntaina

Suomalaisen ulko- ja turvalllisuuspolitiikan grand old man tohtori Jukka Tarkka suosittelee, että presidentti ja pääministeri eivät odottaisi eduskuntaa, vaan lähettäisivät Suomen Nato-jäsenhakemuksen Brysseliin jo sunnuntaina. Eduskunta tekee päätöksen asiassa vasta kun neuvoteltu sopimus tulee ratifioitavaksi, sanoo Tarkka. 

-Se olisi ihan kauniisti sopusoinnussa myös perustuslain kanssa, joka toteaa, että presidentti johtaa valtioneuvoston tuella turvallisuuspolitiikkaa ja eduskunta tekee päätöksiä hallituksen esitysten perusteella. Natoa koskeva eduskunnan esitys voi tulla eduskuntaan vasta sitten, kun tämä jäsensopimus on neuvoteltu Brysselissä valmiiksi – ja se on hyväksytty kaikissa Naton jäsenmaissa. Sen jälkeen on eduskunnan suuri hetki, jolloin se tekee lopullisen päätöksen Nato-asiasta. 

-Tämä ei ole mielestäni mitään eduskunnan aseman väheksymistä. Eduskunta on se taho, joka päättää viime kädessä tästä asiasta. 

Tarkka ei näe haittaakaan, että odotamme mitä eduskunta sanoo asiassa, mutta ihmettelee mikä eduskunnan sana tässä vaiheessa olisi.

-Heiltä pyydetään erilaisia mielipiteitä Nato-jäsenyydestä. Se on mielenkiintoinen ja tärkeä asia, mutta ei se ole päätös Nato-jäsenyydestä. Eduskunta ei voi tehdä päätöstä ennen kuin sille esitetään sopimus Nato-jäsenyydestä. Siihen asti TP-UTVA on se elin, joka toimii.

Suomi ja Ruotsi elegantisti asialla yhtä aikaa

Eräänlaisena bonuksena saataisiin Suomi ja Ruotsi jättämään hakemuksensa mahdollisimman samanaikaisesti, vaikka Tarkka ei sitä kovin tärkeänä pidäkään.

-Ei sillä Suomen prosessin kannalta ole mitään merkitystä ja Ruotsi toimii tottakai myös oman prosessinsa mukaisesti. Mutta jos näemme toivomani askelmerkit, niin silloinhan tapahtuisi niin, että Suomi käynnistäisi jäsenyysprosessin Brysselissä sunnuntaina ja Ruotsi maanantaina. On ihan mahdollista, että ne mahtuvat saman yhden vuorokauden aikaikkunan sisään. Se täyttäisi elegantisti sen toivomuksen, että Suomi ja Ruotsi etenevät yhtä jalkaa. 

“Harmaa aika” ei ongelma

Tarkka ei näe joidenkin esille ottamaa “harmaata aikaa” varsinaista jäsenyyttä odottaessa ongelmana. 

-Viime aikoina myös Venäjän suunnalta tulleiden tutkijoiden ja virallisessakin asemassa olevien kommentaattoreiden puheiden yhteisvaikutus on sellainen, että Venäjä tottakai osoittaa erilaisilla mielenilmauksilla tyytymättömyyttään Suomen toimintaan, mutta mitään sotilaallista iskua ei ole ajateltavissa. Venäjän sotilaallinen voima on sidottu Ukrainaan, mutta myös poliittinen voima on Ukrainan suunnassa. Suomi on siihen verrattuna Venäjälle pikku juttu.

-Varsinkin kun Venäjällä on nähdäkseni jo pitkään sotilassuunnittelussa ajateltu, että Suomi on käytännössä Nato-maa. Sen takia Suomen muodollinen liityminen Natoon ei ole Venäjälle mikään suuri mullistus. Se on vaan pelannut itsensä sellaiseen asemaan, että sen on esitettävä tuikeita mielipiteitä, vaikka se tosiasiassa on jo sopeutunut siihen tilanteeseen, että Suomi on Nato-maa. 

Ensin katsotaan, miten jäsenenä toimitaan

Suomelle jäsenyys kuitenkin on mullistus. Mitä Tarkan mielestä omassa ulko- ja turvallisuuspolitiikassamme olisi hyvä alkaa miettiä?

-Ainakaan meidän ei kannata lähteä liikkeelle siitä, että nyt me jäsenenä järjestämme itsellemme ikioman erityisaseman Natossa. Sinne mennään sillä mielellä, että katsotaan ensin miten se kone toimii. Sitten kun päästään siihen rullaan mukaan, niin sitten meillä on mahdollisuus esittää toivomuksia siitä mitä haluamme tai emme halua tehdä.

-Näitä toivomuksia voidaan esittää matkan varrella sen mukaan kun tarvetta ilmenee. Mutta niitähän ei kirjata Naton asiakirjoihin, vaan ne ovat poliittisia näkemyksiä, jotka otetaan huomioon siinä mitassa kuin sellaiset otetaan huomioon. Tähän asti se näyttää toimineen niin, että kun jotkut jäsenmaat ovat esittäneet toiveitaan tai varautumiaan, niin ne on aina hyväksytty ja niiden mukaan on myös toimittu. 

Jari Mäkäräinen

Jari Mäkäräinen