Kaivosteollisuus ihmettelee lainvalmistelua: Halutaanko Suomeen sähköautoja?

Suomen ilmastotavoitteet ovat vaarassa uusien kaivoslakien myötä, kommentoi toiminnanjohtaja Pekka Suomela Kaivosteollisuus ry:stä. Kaivosteollisuus katsoo, että tiukennukset tuotanto-olosuhteisiin vaikeuttavat esimerkiksi sähköautoissa tarvittavien mineraalien tuotantoa ja siten vaikeuttavat sähköautojen käyttöönottoa.

Suomela antaa tästä esimerkkinä tämän kuun alussa julkaistun yhteistyön Terrafamen ja Renaultin välillä. Renault toivoi vastuullista kumppania, joka tuottaa nikkelin Renaultin sähköautoihin. Vaihtoehtona on ostaa akkumineraalit maista, joiden vastuullisuutta tai tuotanto-olosuhteita ei kyetä varmistamaan.

Kaivosteollisuus katsoo, että lisäverot ja tiukennukset toimintaehtoihin eivät edesauta asiaa laajassa kuvassa.

Hallitus on linjannut, että kaivosteollisuuden tulee hoitaa tonttinsa ympäristöasioissa paremmin. Kaivoslain uudistuksen on tarkoitus lähteä lausuntokierrokselle ensi viikolla, mutta jo nyt puolueet riitelevät sen sisällöstä.

Vihreät ja vasemmistoliitto katsovat, ettei lakiin ehdotetut muutokset paranna ympäristönsuojelun tasoa nykylakiin verrattuna. Puolueet pohjaavat näkemyksensä Suomen ympäristökeskuksen arvioon.

Keskusta puolestaan katsoo, että laissa on tehty, mitä kaivoslain kehyksessä voidaan tehdä.

Kaivoslain uudistuksen lisäksi ministeriöissä on käsittelyssä maankäyttö- ja rakennuslaki ja luonnonsuojelulaki, joilla on merkitystä kaivosteollisuudelle. Kaivosteollisuus pelkää näiden lakien yhteisvaikutuksen olevan niin raskas, että kaivosteollisuuden kehittymismahdollisuudet Suomessa heikkenevät selvästi.

Eduskuntaan on etenemässä myös kansalaisaloite asiasta. Kaivostoiminnalle RAJAT -kansalaisaloitteessa vaaditaan, että tietyt luonnonsuojelun kannalta arvokkaat alueet jätetään kokonaan pois malminetsinnältä. Tällaisia alueita olisivat mm. luonnonsuojelualueet, Natura 2000 -alueet ja saamelaisten kotiseutualue.

Kaivosteollisuus katsoo, että Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ja Ely-keskusten luoma toimintamalli malminetsinnässä Natura 2000 -alueille on toimiva ja riittävä.

-Olemme todenneet, ettei kansallispuistoihin tai luonnonpuistoihin ole asiaa eikä sinne olla suunnattu tutkimustoimenpiteitä. Sen sijaan muilla alueilla suositamme Natura 2000 verkostoihin kehitettyä toimintamallia. Malminetsintä Natura 2000 verkoston alueilla on erittäin tarkoin valvottua ja ohjattua, Suomela kommentoi.

Maailmalla on kysyntää mineraaleille. Teollisuustuotanto tarvitsee niitä. Viime aikoina maailmankaupan tilanne on ollut hankala, mutta Suomela muistuttaa, ettei kaivosteollisuus kykene reagoimaan kovin nopeasti. Aikajänne on ennemmin kymmenen vuotta kuin tässä ja nyt.

Suomen yleisin todennettu malmi on rautamalmi. Suomessa ei ole silti yhtään rautakaivosta tällä hetkellä. Siinä on kuitenkin mahdollisuuksia tulevaisuutta ajatellen.

-Tilanne on nyt muuttunut, Suomela sanoo. Vastuullinen tuotanto vaikuttaa myös jatkokäyttäjien mielenkiintoon.

Samoin on tutkittu harvinaisten maametallien tuotantoa, joita tarvitaan elektroniikka teollisuudessa. Kiinalla on tällä hetkellä lähes monopoli niiden tuotannossa.

-Sähköautojen akkumateriaalin arvoketjussa Suomella on hyvät mahdollisuudet sekä kaivostuotannon että jatkojalostuksen kuin akkutehtaidenkin osalta, Suomela kertoo.

Suomela toivoo hallituksen kiinnittävän huomiota Norjan uuteen mineraalipoliittiseen ohjelmaan, jota hän kuvailee tasapainoiseksi. Suomela toivoo, että puolueet hengähtäisivät hetken ja miettisivät muutoksia suhteessa toimialan mahdollisuuksiin.

– Hallitusohjelmaan otetut kirjaukset ovat toteutuessaan erittäin suuri ja nopea muutos toimintakenttäämme. Olemme huolissamme siitä, ettei valtioneuvostossa koordinoida kokonaisuutta. Ei ole oikein, että alan toimialajärjestö joutuu toimimaan viestinviejänä pitkin poikin Aleksanterinkatua, Suomela kommentoi.