Kansallisteatterin pääjohtaja: Valitusprosessi söi miljoonia – “tuhansia neliöitä jäi saamatta”

Kansallisteatterin 150-vuotisjuhlavuosi pääsi käyntiin koronasulkujen jälkeen vasta maaliskuussa. Pääjohtaja Mika Myllyaho kertoo mediatapaamisessa AlfaTV Uutisille, että teatterin taloustilanne on kuitenkin tällä hetkellä hyvä:

– Yleisö on palannut katsomoihin ja olemme saaneet hyvin lipputuloja. Toki valtion koronatukipaketit ovat pelastaneet meidät, Myllyaho kiittää.

 Kansallisteatteri on iso talo, ja teatterissa työskentelee paljon henkilökuntaa.

 – Meillä on kiinnitettyjä noin 170 , mutta sitten toinen mokona päälle eli noin kolme-, neljäsataa vuosittain, Myllyaho kertoo.

Oikeusprosessi söi varoja – saamatta jäi jopa 3 000 lisäneliötä

Kansallisteatterin peruskorjaushanke on sen sijaan aiheuttanut pääjohtajalle rutkasti harmaita hiuksia. Alkuperäinen budjetti hankkeelle oli 53 miljoonaa euroa, mutta nyt arvio huitelee 60 miljoonassa eurossa.

– Hanke alkoi kaksi vuotta sitten ja siihen on osunut kaikki mahdolliset vitsaukset. Oli koronan nostamat panoshinnat ja tuli vielä Ukrainan sotakin, Myllyaho summaa.

Peruskorjaushankkeesta tehty valitus ja sen käsittely viivästyttivät projektia yli vuoden ja aiheuttivat merkittäviä lisäkustannuksia. Veronmaksajien varoja paloi prosessin aikana Myllyahon mukaan aikanakin kuusi miljoonaa euroa. Helsinki-Seuran ry:n  ja Rakennustaiteen Seuran ry:n tekemä valitus koskien Helsingin kaupungin rakennusviraston poikkeuslupaprosessia kaatui hallinto-oikeudessa eikä sille annettu enää valitusoikeutta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Saatua poikkeuslupaa teatterin 1930-luvulla rakennetun väliosan purkuun ei kuitenkaan käytetty, sillä purkuun ei ollut enää varaa, kun oikeusprosessi oli ohi. Kansallisteatterilta jäi saamatta 2 000 – 3 000 lisäneliötä, mitä 1930-luvun rakennuksen purkamisesta olisi tontille saatu.

-Peruskorjaus valmistuu vuonna 2023 tai viimeistään 2024. Vaikka Pieni näyttämö korjataan, tulossa itseasiassa on aivan uusi talo ja teatteri. Saamme uusia näyttämöitä ja uusia kahviloita, rakennus aukeaa hienosti myös Kaisaniemen puiston suuntaan, Myllyaho kuvaa.

Myllyaho kertoo, että säästöjä on saatu aikaan muun muassa sillä, että teatteri itse valmistaa kalusteita peruskorjattuihin tiloihin: lavastaja suunnittelee ja lavastamo toteuttaa.

Demokratia-teemana jatkuu Kansallisteatterissa juhlavuonna ja sen jälkeen

Kansallisteatterin 150-vuotisjuhlavuoden juhlanäytelmä Esa Leskisen ohjaama ja käsikirjoittama Ensimmäinen tasavalta on poliittinen trilleri Suomen itsenäisyyden ensiaskelista. Idea näytelmän teemaksi tuli aikoinaan Myllyaholta, mutta Leskinen keksi Kaarlo Juho Ståhlberg (1865‒1952), Suomen ensimmäisen presidentin näytelmän keskushenkilöksi. Näytelmä saa kanta-esityksensä lokakuussa.

Luvassa on elokuvallisuutta dokumenttiteatterin ottein. Leskinen on kaivanut historiallisten henkilöiden vuorosanat tutkijoiden avustamana arkistojen kätköistä, asiakirjoista, kirjeistä ja päiväkirjoista.

Myllyaho painottaa, että Kansallisteatterissa myös tulevina vuosina demokratian teemaa pidetään esillä, näytelmissä pohditaan, mikä on demokratian merkitys ja miksi siitä kannattaa pitää kiinni.

Heini Röyskö

Heini Röyskö