Kansanedustaja vaatii lisää rahaa reserviläistoimintaan: “Rauhanjärjestöjen hyöty lähentelee nollaa”
AlfaTV Uutiset kertoi torstaina, että rauhanjärjestöt saavat vuosittain huomattavasti enemmän valtionapua kuin reserviläisjärjestöt. Rauhanjärjestöjen tukirahoja on nostettu tällä hallituskaudella.
Nyt esimerkiksi Rauhanpuolustajat saa tukea jäsenmääriin suhteutettuna 85 euroa jäsentä kohden ja reservilaisjärjestöille tukirahaa myönnetään alle euro.
Rahoituksen jakautuminen herättää ihmetystä eduskunnan maanpuolustushenkisissä kansanedustajissa.
– Rahat jakautuvat todella epätasaisesti ja voi katsoa, että rahanjaossa on ollut selkeästi ideologisia perusteita, kun huomioidaan, että Rauhanpuolustajien ja muiden (rauhanjärjestöjen) rahoitus on kasvanut rajusti tämän hallituksen aikana, kun taas reservijäisjärjestöjen rahoitus on pysynyt ennallaan, kokoomuksen kansanedustaja Jukka Kopra arvostelee.
– Tässähän on valtava epäsuhta, kun katsotaan mikä on Rauhanpuolustajien tai Sadankomitean hyöty yhteiskunnalle – minun mielestäni se lähentelee nollaa. Sen sijaan reserviläisjärjestöt tekevät erittäin tärkeää ja arvokasta työtä, jonka merkitys erityisesti tänä päivänä toivottavasti huomataan, Kopra sanoo viitaten Ukrainan sotaan.
Kopra on eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen ja istuu myös valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaostossa.
Puolustusministeri lupasi lisää rahaa
Kopran mielestä rauhanjärjestöjen ja maanpuolustusjärjestöjen rahoitus “pitäisi saada käännettyä toisinpäin”.
– Pitää nostaa kissa pöydälle, että miksi rauhanjärjestöjä ruokitaan näin ylenpalttisesti kun taas reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöt joutuvat kiristämään vyötä.
Kopra kysyi torstain kyselytunnilla puolustusministeri Antti Kaikkoselta (kesk) onko hallitus osoittamassa lisärahoitusta Puolustusvoimien materiaalihankintojen lisäämiseen, kertausharjoituspäivien lisäämiseen sekä reserviläisjärjestöjen rahoituksen parantamiseen.
Kaikkonen vastasi, että asia on jo työn alla. Hänen mukaansa tulossa on sekä nopeita lisäyksiä lisätalousarvion kautta että esityksiä pitemmälle useiden vuosien rahoitustason nostolle.
– Tarpeita on sekä materiaali- että henkilöstöpuolella. Tulen esittämään myös kertausharjoitusten lisäämistä. Samoin maanpuolustusjärjestöissä todella kasvanut maanpuolustustahto näkyy, kiinnostusta on, ja tulen esittämään lisärahoitusta myös sinne, Kaikkonen totesi.
Ministerin vastaus kelpaa Kopralle.
– Luotan ministeri Kaikkoseen tässä asiassa.
“Ymmärrän järjestöjen tarpeet”
Keskustan kansanedustaja Mikko Savola on sanoissaan Kopraa rauhallisempi, mutta hänkin kaipaa lisää rahaa maanpuolustus- ja reserviläistyöhön.
– Tämä kysymys oli esillä myös silloin kun toimin itse Reserviläisliiton puheenjohtajana. Puolustusministeriö kanavoi rahoituksen maanpuolustusjärjestöjen yhteisen yhdistyksen Maanpuolustustuksen Tuki ry:n kautta, Savola kommentoi.
– Ymmärrän hyvin tarpeet mitä järjestöillä on, ja kehittämiseen ja kentällä tapahtuvan toiminnan tukemiseen tarvitaan rahaa. MPK:n (Maanpuolustuskoulutusyhdistys) rahoitusta onkin jo lisätty.
Savola toimi Suomen Reserviläisliiton puheenjohtajana vuosina 2013-2017, Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan puheenjohtajana 2015-2019 sekä istunut Maanpuolustuksen Tuki ry:n hallituksessa 2013-2017.
Savola on eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen ja puolustusvaliokunnan varajäsen.
– Mitä tulee rauhanjärjestöihin, heidän rahoituksensa tulee eri ministeriön kautta. Niiden toimintaa on tuettu niin kauan kuin muistan. Mielestäni rahoitusta voisi kanavoida enemmän maanpuolustusjärjestöille näiden järjestöjen sijaan.
Rauhanjärjestöjen valtionapurahat tulevat pääosin oikeusministeriön kautta.
