Kansanedustajat erimielisiä Suomen Nato-jäsenyydestä: “Muuttumassa farssiksi”

Keskustelu Suomen Nato-jäsenyydestä – puolesta, vastaan ja siltä väliltä – on saanut uusia kierroksia kansanedustajien keskuudessa vuoden lähestyessä loppuaan.

Asia nousi entistä enemmän esiin, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin esitti joulukuun alussa pitämässään puheessaan tiukan uhkavaatimuksen kirjallisista takuista siitä, että läntinen sotilasliittouma Nato ei jatkossa laajene itään päin.

Tämä uhkavaatimus koski siis suoraan myös Suomen ylläpitämää niin sanottua Nato-optiota.

Samaan aikaan tilanne itäisessä Ukrainassa on kiristynyt.

– Kokoomus on kannattanut Nato-jäsenyyttä jo yli 15 vuotta, mutta mikään puolue ei voi päättää asiasta yksin. Siksi esitänkin kysymykseni muiden puolueiden suuntaan: oletteko valmiit käymään avointa keskustelua Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ratkaisuista? Monet puhuvat niin sanotun Nato-option puolesta ja tärkeydestä. Nyt jos koskaan olisi aika tarjota sisältöä näille puheille, oppositiopuolue kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kirjoittaa blogissaan.

Vastauksia on muilta puolueilta tullut. Ja näkemykset ovat ylittäneet hallitus-oppositio-linjat.

 

“Nato-optio lunastettava viipymättä”

 

Esimerkiksi hallituspuolue vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne haluaa Suomen lunastavan pitkään poliittisissa puheissa olleen Nato-option.

– Venäjän linja on jyrkistynyt, Yhdysvallat on edelleen sitoutunut Eurooppaan eikä mitään Natoa korvaavaa puolustusjärjestelyä ole tekeillä, Harjanne kirjoittaa blogissaan.

– Oma kysymykseni ajankohtaisuuspohdintaan liittyen on, että milloin Nato-jäsenyys muuttuu ajankohtaiseksi, jos ei nyt? — Se kuuluisa Nato-optio olisikin syytä lunastaa viipymättä.

RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz on samoilla linjoilla omassa blogikirjoituksessaan. Hän ihmettelee Nato-keskustelun “loputonta venymistä”.

– Suomalainen Nato-keskustelu on muuttumassa farssiksi. Emme pohdi Suomen puolustusjärjestelmää kokonaisuutena; emme keskustele maiden välisen yhteistyön merkityksestä ja resurssien optimoinnista, vaan siitä, miten Venäjä reagoisi Nato-jäsenyyteemme, Adlercreutz kirjoittaa.

-Samaan aikaan näemme, miten Venäjä hyödyntää pohdiskeluamme ja sisäistä painiamme. Se hyödyntää tilannetta nostamalla painetta meidän suuntaamme ja uhkaamalla toimilla, mikäli Suomi hakisi jäsenyyttä. Pahimmillaan tästä seuraa se, että me ulkoistamme Nato-päätöksemme Venäjälle. — Meidän tulisi käynnistää prosessi Natoon liittymiseksi ja Ruotsi on on syytä ottaa tähän junaan mukaan.

 

“Halutaan lähteä keikuttamaan venettä”

 

Sen sijaan keskustan kansanedustaja Jouni Ovaska on täysin toista mieltä. Ovaskan mielestä Suomen Nato-hakemus tässä tilanteessa ajaisi Suomen “suuren kiistan polttopisteeksi”.

– Tuoreissa selonteoissa on laajalla parlamentaarisella yhteisymmärryksellä hyväksytty Suomen linja, jonka pitäisi kestää myös tällaisessa tilanteessa. En usko, että nämä asiakirjat ovat vielä vanhentuneita. Niiden muste ei ole ehtinyt edes kuivua, Ovaska toteaa.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Markus Mustajärvi lähetti puolestaan uudenvuoden aattona tiedotteen, jossa hän ihmetteli vihreiden Harjanteen näkemyksiä.

– Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa ja puolustusselonteossa muotoiltiin Suomen linja. Kansanedustaja Atte Harjanne oli puolueensa edustajana keskeisessä roolissa sekä selontekojen, että hallitusohjelman muotoiluissa. Nyt Harjanne haluaa lähteä keikuttamaan venettä ja kyseenalaistaa valitun linjan, Mustajärvi kirjoittaa.

– Jos Suomi pyrkii lieventämään kansainvälisiä jännitteitä tasavallan presidentti Sauli Niinistön johdolla, niin nyt ei tarvita sellaisia ulostuloja hallituksen sisältä, jotka vaarantavat tavoitteet.

Myös pääministeri Sanna Marin (sd) sivusi aihetta uudenvuoden tervehdyksessään.

– Pidämme yllä mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä. Meidän on syytä vaalia tätä valinnanvapautta ja pitää se todellisena, sillä se koskee jokaisen maan oikeutta päättää omista turvallisuusratkaisuistaan, Marin totesi STT:lle.

Tämän enempää kantaa Nato-hakemuksen mahdolliseen ajankohtaisuuteen Marin ei ottanut.

Toimitus

Toimitus