Kiinan johto punnitsee tukeaan Venäjälle – “ei maksa mitään”

Kiinan korkein johto on käyttänyt päiviä punnitakseen, kuinka pitkälle Kiina on valmis tukemaan Venäjän presidentti Vladimir Putinia ja kuinka hoitaa kumppanuutta Venäjään.

Kiinan ja Venäjän suhdetta on kutsuttu järkiavioliitoksi.

Kiinan presidentin Xi Jinping johtama politbyroon johto ei ole näyttäytynyt julkisuudessa viime aikoina.

Wall Street Journalin lähteiden mukaan, politbyroon johto on kokoontunut suljettujen ovien takana ja keskustellut siitä, miten Kiina voi tukea Venäjää ilman, että sen omat edut vaarantuvat.

Kiinan johdon kerrotaan pohtineen asiaa jo yli viikon. Putin vieraili Pekingin talviolympialaisten avajaisissa neljäs helmikuuta ja tapasi tuolloin Xin. Pitkään jatkuneet keskustelut kertovat kuin kiireinen ja tärkeä asia on Kiinalle.

Kiinan tuki Venäjälle ei ole automaatio

Xi on jo antanut tukensa Venäjän vaatimukselle, ettei Nato laajene enää kohti itää, mutta ei ole antanut suoraa tukea sodalle Ukrainaa vastaan.

– On aivan eri asia Kiinalle antaa tukensa Naton laajenemista vastaan, sillä se ei maksa mitään, kuin auttaa Venäjää kiertämään taloudellisia pakotteita, joita se joutuisi kohtaamaan hyökätessään Ukrainaan, sanoi kansainvälisten suhteiden professori Sergey Radchenko Johns Hopkins yliopistosta.

Kiinan ulkopolitiikka on jo pitkään perustunut ”viiteen rauhanomaisen rinnakkaiselon periaatteeseen”. Se määrittää, ettei Kiina tue muiden maiden konflikteja eikä puutu niiden asioihin.

Tuon periaatteen takia, Kiina ei ole tunnustanut Krimin valtausta eikä antanut tukeaan Venäjän joukkojen lähettämiselle Kazakstaniin tämän vuoden alussa.

Kiina ymmärtää, että antamalla tukensa Venäjälle, se saattaa samalla vieraannuttaa muun Euroopan ja saattaa ne vielä varmemmin Yhdysvaltojen helmoihin.

Xi keskusteli Ukrainan tilanteesta Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kanssa keskiviikkona. Xi kehotti käyttämään vuoropuhelua, jotta Ukrainan asiassa päästäisiin kokonaisvaltaiseen ratkaisuun.

Kiina pohtii omaa etuaan

Käytännössä Kiina tahtoo suojella omaa talouttaan ja turvallisuuttaan. Ukrainakin on osa Kiinan Vyö ja tie -hanketta, jolla Kiina pyrkii luomaan kattavan infrastruktuurin kauppasuhteita varten.

Kiina ei myöskään halua antaa Putinille vapaita käsiä hyökätä kaikkiin entisiin Neuvostoliiton maihin. Kiina on rakentamassa uusia kaasu- ja öljyputkia Keski-Aasian entisiin neuvostotasavaltoihin ja uhka alueelle olisi uhka Kiinan energiavarmuudelle.

– Putin on aikamoinen päänsärky Kiinalle. Ennakkotapaus, jossa Venäjä hyökkää entiseen neuvostotasavaltaan, lisäisi riskejä Kiinan Keski-Aasian kaasu- ja öljyputkille, sanoi vanhempi tutkija Carl Minzner Council on Foreign Relations -ajatushautomosta.

Kiinalla ja Venäjällä on pitkäaikainen kilpailu siitä, kumpi on hallitseva suurvalta Keski-Aasiassa.