Korona kasvatti isosti syömishäiriöiden ilmaantuvuutta, sota saattaa lisätä entisestään
Syömishäiriöiden ilmaantuvuus kasvoi korona-aikana useissa länsimaissa selvästi, jopa kaksin- tai kolminkertaiseksi verrattuna aikaan ennen pandemiaa, Duodecim uutisoi jo aiemmin tänä vuonna. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan koronapandemian aikana on paljastunut jo vuosia kehittymässä ollut laajamittainen syömishäiriöepidemia.
Suomessa väestötason tutkimus on jo ennen pandemiaa vahvistanut syömishäiriöt yhä yleisemmäksi nuorten ja nuorten aikuisten, erityisesti tyttöjen ja naisten kansanterveysongelmaksi.
Kasvua hoidettavissa yli 60 prosenttia
Ilmiö on ollut havaittavissa esimerkiksi HUS:n lasten- ja nuorisopsykiatrian yksiköissä, joissa syömishäiriödiagnoosin saaneiden, hoidossa olevien potilaiden määrä on vuosina 2018-2021 lisääntynyt 67 prosenttia (lastenpsykiatria: 61 potilasta vuonna 2018 ja 102 vuonna 2021) ja 69 prosenttia (nuorisopsykiatria: 247 potilasta vuonna 2018 ja 418 vuonna 2021).
Koronapandemiaa seurasi Ukrainan sota. AlfaTV Uutiset kysyi Syömishäiriöliitto SYLI ry:n asiantuntija Katri Mikkilältä, voiko Ukrainan sota ja siihen liittyvä uutisointi lisätä vielä entisestään syömishäiriöiden määrää:
– Periaatteessa joo, koska syömishäiriöoireilu on tapa selvitä hankalan olon kanssa, jota esimerkiksi sodan pelko tai sotauutisointi voi aiheuttaa. Koronapandemia vaikutti kuitenkin (toistaiseksi) konkreettisemmalla tavalla arkeen, kuten syömis- ja liikkumisrutiineihin, kaupassakäynnin pelkoon, puhuttiin koronakiloista ja niin edelleen, joten oireilun lisääntyminen liittyi isolta osin myös siihen, Mikkilä tiivistää.
Miesten syömishäiriöt jäävät tunnistamatta
Mikkilä kertoo, että viimeisimpien tutkimusten mukaan joka kuudes nainen ja joka neljäskymmenes mies on sairastanut syömishäiriötä varhaisaikuisuuteen mennessä.
-Miesten kohdalla luku on todennäköisesti vähätelty, koska syömishäiriöiden kriteerit ovat naissukupuolelle tehdyt ja osa miesten oireilusta jää todennäköisesti siksi tutkimustasollakin tunnistamatta, Mikkilä kuvaa.
Mistä syömishäiriöihin saa apua?
Moni vanhempi kokee avuttomuutta, kun oman lapsen syöminen on saanut epäterveitä muotoja. Miten vanhempi voi parhaiten auttaa lasta?
-Aikuinen voi parhaiten auttaa kuulemalla ja ottamalla vähättelemättä tai normalisoimatta vastaan lapsen ajatuksia syömiseen ja omaan kehoon liittyen, hakemalla lapselle tarvittaessa terveydenhuollosta apua tilanteeseen, ja pitämällä lempeästi mutta jämäkästi kiinni sovituista syömiseen liittyvistä asioista, Mikkilä summaa.
Mikkilä korostaa, että aikuisen on tärkeää olla itse mallina siitä, millaista on hyvinvointia tukeva syöminen ja omaan kehoon suhtautuminen. Mikkilä näkee vaaroja aikuisten laihduttamisessa ja tavoitteellisessa treenaamisessa.
Syömishäiriöinen aikuinen pääsee Mikkilän mukaan hoidon piiriin opiskelu- tai työterveyshuollon kautta tai oman terveysaseman kautta, jossa tilanne arvioidaan ja tehdään tarvittavat lähetteet eteenpäin.
– Valitettavasti tiedetään, että aikuisten syömishäiriöt tunnistetaan huonommin ja yleisesti ottaen syömishäiriön vakavuus ymmärretään huonosti, jos tilanteeseen ei liity voimakasta laihtumista ja/tai painoindeksin mukaista alipainoisuutta, Mikkilä toteaa.
