Kouluterveydenhoito kriisissä – häiriöt lisääntyneet ja hoitajien mahdollisuudet auttaa vähentyneet
Terveydenhoitajaliiton mukaan kouluterveydenhoito kamppailee nyt suuren haasteen kanssa. Samaan aikaan kun palvelun tarve on kasvanut, resurssit ovat heikentyneet. Yhtälö on lähes mahdoton.
Valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin ja kokee terveytensä hyväksi, mutta yhä useammalla lapsella ja nuorella on paljon terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä ongelmia.
–Mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat yleisiä. Jo ennen korona-aikaa ongelmia oli runsaasti, mutta epidemian aikana ne ovat lisääntyneet ja ongelmat ovat kärjistyneet,
Kouluterveydenhuollon ja kouluterveydenhoitajien mahdollisuudet tukea ja auttaa oppilaita ovat heikentyneet, Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Tiina Mäenpää AlfaTV Uutisille.
Jo ennen korona-aikaa työ kouluterveydenhuollossa oli kuormittunutta.
–Nyt koronan aikana kouluterveydenhoitajia on siirretty paljon erilaisiin koronatehtäviin, kuten testaukseen, jäljitykseen ja rokottamiseen. Oppilaiden terveydenhoito on kärsinyt.
–Terveydenhoitajia ja lääkäreitä on liian vähän ja he vaihtuvat usein, oppilaiden terveystarkastuksia on siirretty tai niihin varatut ajat on supistettu minimiin. Oppilailla on nyt aiempaa suurempi tarve hakeutua terveydenhoitajien vastaanotoille, mutta palveluita ei ole riittävästi tarjolla.
Mäenpään mukaan lapsilla ongelmat näkyvät aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöinä sekä käytöshäiriöinä, nuorilla ahdistuneisuuteen, masennukseen ja syömishäiriöihin liittyvinä ongelmia.
– Suuri osa koululaisista nukkuu liian vähän. Hengästyttävää liikuntaa harrastetaan viikossa liian vähän, ja monilla aamupala jää syömättä. Näillä peruselintavoilla on ratkaiseva merkitys terveyteen ja hyvinvointiin, Mäenpää muistuttaa.
