Kulmuni toruu kokoomusta linjattomuudesta ja hallitusta löysyydestä – video

Eduskunnan ensimmäinen keskustelupäivä valtion ensi vuoden budjetin hyväksymisestä kääntyi tiistaina pääasiassa oppositiopuolue kokoomuksen sekä hallituspuolue keskustan sekä sen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Annika Saarikon väliseksi väännöksi kokoomuksen jättämästä vastalauseesta valtiovarainvaliokunnan mietintöön.

– Teidän (kokoomus) piti tehdä ponteva ja suoraselkäinen säästölista, mutta nyt olettekin vastalauseessanne esittämässä konkreettisia lisämenoja nettona 567,1 miljoonaa euroa verrattuna valtiovarainvaliokunnan mietintöön, Saarikko totesi saaden vastaansa kokoomuslaisten syytöksiä asioiden vääntelystä.

Kokoomuslaisten mielestä pitäisi katsoa laajempaa kuvaa puolueen tekemästä vaihtoehtobudjetista kuin vain yksittäistä vastalausetta valiokunnan mietintöön.

– Kyllä me todella arvostettaisiin, kun me ollaan syksy tehty meidän vaihtoehtobudjettia,  että te lukisitte tämän ja ymmärtäisitte sen, mitä siinä lukee. Me emme ylitä tässä kehyksiä. Me otamme velkaa yli 2 miljardia vähemmän kuin hallituksen esitys. – – – Lukekaa tämä ja arvostelkaa vasta sen jälkeen, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kritisoi Saarikon puheita.

Hän sai tiukkaa tulitukea kokoomuksen kansanedustajalta Timo Heinoselta.

-Ministeri Saarikko, teidän puheenne eivät mene läpi enää edes (keskustan pää-äänenkannattaja) Suomenmaassa. Te katsotte vain pientä osaa. Tiedätte, että vastalauseet tehdään teknisesti omalla rakenteella, ja te irrotatte sen tästä kokoomuksen vastuullisesta vaihtoehdosta.

– Teidän linjanne on täysin vastuuton, ja ymmärrän, että te hyökkäätte täällä hyvin epärehellisellä tavalla kokoomusta vastaan. Tutustukaa, arvoisa valtiovarainministeri, tähän, ja jos te ette ymmärrä, pyytäkää apua, Heinonen moitti.

Saarikko ei kuitenkaan luovuttanut.

– Mutta edustaja Orpo ja edustaja Heinonen, teidän pitää pystyä kertomaan, miksi sitten siinä eduskunnan vastalauseessa, joka on kuitenkin se ydin, missä tämä parlamentti toimii, te teette esityksiä, jotka ylittävät kehyksen puolella miljardilla. Se on kohtuullinen kysymys teille.

Kulmuni tuki Saarikkoa

Saarikko puolestaan sai tukea edeltäjältään, keskustan entiseltä puheenjohtajalta ja ex-valtiovarainministeri Katri Kulmunilta, joka korosti kokoomuksen usein kehuvan tekevänsä “vastuullista talouspolitiikkaa”.

– Yllättävää oli se, että kokoomus on nyt tehtaillut vastalauseiden kautta määrärahalisäyksiä sen verran paljon, että myös heillä ylitetytkin kehykset ylittyisivät roimasti puolella miljardilla. Se ei tietenkään ole kovin uskottavaa puolueelta, joka kritisoi hallitusta talouskurin puutteesta, Kulmuni sanoo AlfaTV Uutisille.

 

Vaikka Kulmuni nyt moittii kokoomuksen “vastalausetehtailua”, hän lähti hallituspuolueen kansanedustajana kesällä mukaan oppositiopuolue kokoomuksen kansanedustajien toimenpidealoitteeseen, jossa vaadittiin velkakurissa pysymisen säätämisestä lailla.

Toimenpidealoitteen allekirjoittajat arvostelivat hallitusta sitä, että puoliväliriihessä päätettiin ylittää menokehykset ensi vuonna 900 miljoonalla eurolla ja vielä seuraavana vuonna 500 miljoonalla eurolla.

Joissakin Euroopan maissa on käytössä eräänlainen velkakattolaki.

– Esimerkiksi Saksassa on käytössä tällainen velkakattolainsäädäntö. Meillä kehysmenettelyä ei ole kirjattu mihinkään lakiin, vaan se on aina ollut tällainen poliittinen sopimus, Kulmuni sanoo.

– Ja nyt kun on nähty, että kehyssopimuskin voidaan murtaa, minusta olisi perusteltua pohtia pitäisikö Suomessakin säätää asiasta lailla. Silloin sen (kehyksen) rikkominen olisi vaikeampaa kuin poliittisen sopimuksen rikkominen. Eli koetettaisiin turvata, että millään hallituksella ei missään vaiheessa lähde sokka irti sen suhteen, että menoja voi lisätä.

“Hilkulla onko liiankin löysää”

Kulmunin mukaan Suomi jatkaa ensi vuoden budjetin myötä “aika löysällä finanssipolitiikan linjalla”.

– Ollaan siinä hilkulla onko se liiankin löysää verrattuna vaikkapa Ruotsiin tai Tanskaan, jotka koronastakin huolimatta pystyvät jo kiristämään valtion budjettia ja saavuttamaan lähemmäksi tasapainoa.

– Toki koronasta voi edelleenkin tulla meille menolisäyksiä, mutta samalla pitäisi huolehtia siitä ettei velanotto jää päälle.

Miksi naapureissa on sitten onnistuttu?

– Siellä on tehty niitä kuuluisia työmarkkinauudistuksia ja kasvupolitiikan panostuksia jo aikaisemmin. Kysymys ei ole vain siitä, että otetaan velkaa, vaan siellä myös kasvu lähtee nopeammin käyntiin kuin meillä.

– Koska me emme ole tehneet näitä uudistuksia eikä niitä ole oikein kovin suuressa määrin tulossakaan, niin pahimmillaan me jäämme koronan jälkeen myös pohjoismaisessa kilpailussa jälkeen.

Ehdolle aluevaaleihin

Eduskunnan budjettikeskustelulle on varattu vielä ensi viikon maanantai, myös tiistai on tarvittaessa käytettävissä. Sen jälkeen kansanedustajat lähtevät istuntotauolle.

Samalla raskaana oleva Kulmuni jää äitiysvapaalle, mutta hän aikoo silti olla ehdolla tammikuun aluevaaleissa.

– Kuntapäättäjänä ja kansanedustajana olen joutunut pohtimaan mihin kaikkeen aika riittää, mutta samalla omasta elämäntilanteestani johtuen olen hyvin aktiivinen neuvola- ja perhepalveluiden käyttäjä.

– Ja tuolla omalla kotiseudullani Lapissa on ollut kiivas kiista siitä, miten maakunnan kaksi keskussairaalaa turvataan, Kulmuni perustelee päätöstään lähteä ehdolle.

Tommi Parkkonen

Tommi Parkkonen