Kulttuuriministeri Honkonen: Kulttuurialan tuottamaa arvonlisäystä voi verrata moneen teollisuudenalaan
Kulttuurialan tulevaisuustyöryhmä luovutti tänään ehdotuksensa tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkoselle. Raportissa todetaan, että ”kulttuuri on välttämätöntä vapaalle, demokraattiselle ja avoimelle yhteiskunnalle. Kulttuurin saavutettavuus vaikuttaa yhteiskunta-aktiivisuuteen ja jopa äänestysprosenttiin. Kulttuuri antaa välineitä oman äänen esille tuomiseen ja tarjoaa foorumin kriittiselle keskustelulle.”
Käytännössä ehdotuksissa on kyse rahasta. Kulttuurille halutaan korvamerkitä yhteensä prosentti valtion budjetista. AlfaTV Uutiset kysyi ministeri Honkoselta kuinka realistista on vaatia lisää rahaa kulttuuriin kun valtio velkaantuu jatkuvasti?
-Pitää muistaa, että kulttuuriin sijoitettu euro tulee valtion kassaan moninkertaisena takaisin. Aika usein panostuksista muistetaan vain paljonko se juuri sillä hetkellä maksaa. Itse asiassa kulttuurialan tuottamaa arvonlisäystä voi verrata moneen teollisuudenalaan ja sen arvonlisäys on useita aloja korkeampikin. Sen takia esitys on ihan varteenotettava, mutta on se taloudellisesti sen verran iso, että siitä on syytä linjata seuraavissa hallitusneuvotteluissa.
-Toivon siis, että myös seuraava hallitus pitää kulttuurialaa tärkeänä. Kulttuuriala työllistyy ihmisiä ympäri Suomen, myös maaseudulla ja harvemmin asutussa Suomessa. Ja sitten se on niin, että vain me suomalaiset tuotamme suomalaista kulttuuria.
Miten auttaa kansalaisia kuluttamaan enemmän kulttuuria – terve kaupallinen kysyntä kelpaisi varmasti kaikille kulttuurityön tekijöille.
-Tottakai. Aion tämän työryhmän esitysten pohjalta laittaa selvitystyön käyttöön yhdessä elinkeinoelämän kanssa siitä, kuinka saisimme lisää bisnestä eri kultturialojen ympärille.
Voisiko vaikkapa taidehankintoihin saada verohelpotuksia?
-Sellainenkin esitys tuossa työryhmän raportissa on, tottakai sitä täytyy pohtia.
Alalle koulutetaan paljon nuoria, mutta palkallista työtä ei ole kaikille tarjolla, onko se reilua?
-Se on yksi alan ongelmista mutta se kuuluu toisaalta alan luonteeseen. Siksi on myös erilaisia apurahajärjestelmiä, jotka mahdollistavat taiteen tekemistä. Olennaista olisi, että freelancereita kohdeltaisiin sosiaaliturvajärjestelmissä hyvin, koska he ovat kuitenkin ihmisiä, jotka haluavat tehdä työtä.
Mitään kovin konkreettista ministeri ei uskalla alalle luvata tämän hallituskauden aikana, mutta toki hän toivoo, että kysyntä ja liiketoiminta kultuurialalla kasvaa ja sinne tulee sitä kautta euroja ja hyvinvointia.
Kulttuurin aika on nyt ja aina -raportti kuitenkin vaatii, että jotenkin kulttuurin ja luovien alojen edistämiseen liittyvät hallinnonalarajat ylittävät haasteet ratkaistaan ja kulttuurialan työllisyyden parantamiseksi ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämiseksi kehitetään alan rahoitusinstrumentteja ja tukijärjestelmiä.
Näihin kuuluu esimerkiksi se, että nostetaan taiteilija-apurahan euromäärä nykyisestä 2080,42 euroa/kk kohti suomalaisten mediaanipalkkaa ja lisätään taiteilija-apurahojen määrää nykyisestä 545:stä 600:aan. Vuosittain myönnettävien taiteilijaeläkkeiden määrää lisätään nykyisestä 51 täydestä eläkkeestä 100:aan.
