Kunnnilta koronatukien ryydittämät hyvät tulokset, yt-neuvottelut vähissä
Kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulokset säilyivät vahvoina toisenkin koronavuoden jäljiltä. Tilinpäätösten kerättyjen ennakkotietojen mukaan talous vahvistui myös kuntayhtymissä. Tilikauden tulos on 1,5 mrd euroa. Tulos on kuntatalousohjelman kehitysarvion mukainen eikä jäänyt kauas huippuvuoden 2020 poikkeuksellisesta 1,7 miljardin euron tuloksesta.
– Korona kasvatti osaltaan vuonna 2021 kuntien ja kuntayhtymien menoja voimakkaasti, vajaa 8 prosenttia edellisvuoden erityisen maltilliseen kasvuun verrattuna. Tulokehitys pysyi kuitenkin menojen kehityksessä mukana: kuntien verokehitys oli hyvää jo toista vuotta peräjälkeen. Kuntien tuloja lisäsivät myös korona-avustukset, jotka ovat olleet esimerkiksi välittömien koronasta johtuvien sosiaali- ja terveystoimen menojen osalta täysimääräisiä, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen kertoo.
Ennen pandemiaa kuntien verotulojen kasvu mateli noin kahden prosentin tuntumassa, mutta nyt verotulojen kasvu lähentelee jo seitsemää prosenttia. Kuntien yhteisövero lisääntyi talouden elpymisen ja kuntien määräaikaisen yhteisöveron jako-osuuskorotuksen vuoksi viime vuonna lähes 45 prosenttia.
– On muistettava, että kertaluonteiset koronatuet tai muut tulot eivät ratkaise kuntatalouden rakenteellisia ongelmia, kuten kroonista tulojen ja menojen epätasapainoa tai mittavia investointitarpeita. Kuntien ja kuntakonsernien lainakanta on jo nyt suuri, ja esimerkiksi korkotason nousu loisi lisäpainetta rahoituksen riittävyyteen. Samoin erot kuntakentän sisällä ovat huomattavia, joten keskiarvojen tarkastelu vie osin harhaan, varatoimitusjohtaja Timo Reina muistuttaa
Luottamusta tulevaan heikentää myös investointien väheneminen lähes kymmenyksen. Kymmenen suurimman kaupungin joukossa enemmistössä investoinnit laskivat.
Kuntatalouden hyvä viime vuosi vähensi myös yt-neuvottelujen painetta. Kuntatyönantajien selvityksen mukaan yt-neuvotteluja käytiin vain harvassa kunnassa.
Lokakuussa 2020 kunnissa ja kuntayhtymissä työskenteli Tilastokeskuksen mukaan 425 000 palkansaajaa. Henkilöstömäärän arvioidaan kasvaneen viime vuonna neljällä tuhannella.
– Tähän on vaikuttanut pääasiassa koronaepidemian takia palkattu lisähenkilöstö. Henkilöstömäärän kehitysarvioihin vaikuttaa se, millaisena koronatilanne jatkuu tänä vuonna, toteaa johtava työmarkkinatutkija Anne Hotti.
Kuntatyönantajista 40 prosenttia kertoi ottaneensa korona-aikana käyttöön erilaisia etuuksia ja korvauksia. Henkilöstön työhyvinvointia tuetaan moninaisilla liikunta-, kulttuuri- ja virkistys- ja virike-etuuksilla.
