Kyberavaruudessa Venäjästä tuli altavastaaja
Venäjä on joutunut puolustuskannalle kyberavaruudessa trolleistaan huolimatta, sanoo kyberasiantuntija Josef Schröfl Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksesta eli Hybridikeskuksesta.
Schröfl toimii Hybridikeskuksen Strategia ja puolustus -verkoston apulaisjohtajana.
Huolimatta Venäjän vahvasta maineesta kyberosaamisen alalla ja sen suurista trollitehtaista, joissa disinformaation ammattilaiset levittävät väärää tietoa ja hajaannusta Kremlin nimissä, Venäjä ei ole kyennyt mobilisoimaan kyberjoukkojaan Ukrainan sotaan tehokkaalla tavalla.
Schröfl kertoo infosodasta ja kybersodasta, jotka linkittyvät toisiinsa. Venäjä on estänyt muun muassa sosiaalisen median jättien käytön maassa infosotaa käydessään.
-Facebook, Twitter ja muut sosiaalisen median verkostot on estetty Venäjällä, jotta Ukrainasta tulevien videoiden levitys hidastuisi. Mutta kuolleista venäläisistä sotilaista kertovien videoiden jakamista ei voi pysäyttää.
Schröfl on huomioinut, ettei Venäjä ole suorittanut samanlaisia hakkerihyökkäyksiä kuin aiemmin.
-Myöskään normaaleja hakkerihyökkäyksiä (kuten palvelunestohyökkäyksiä) ei ole tehty tai ne on estetty sodan alkamisen jälkeen.
Schröfl sanookin, etteivät Venäjän kyberjoukot ole näytelleet tähän mennessä merkittävää roolia sodassa. Venäjän trolliarmeija ja niiden äärioikeistolaiset liittolaiset länsimaista ovat kokonaan puolustuslinjalla sosiaalisissa verkostoissa.
Schröfl kertoo, että ennen sodan alkamista Ukraina kärsi jatkuvista kyberhyökkäyksistä. Useita maan pankkien ja hallituksen sivustoja hakkeroitiin. Reilu viikko sitten, eli juuri ennen Venäjän hyökkäystä, seitsemänkymmentä Ukrainan hallituksen verkkosivustoa kaatui.
-Näimme myös Ukrainan ilmapuolustuksen manipulointia hakkerihyökkäyksillä. Niitä tuki ”tavanomaiset” sotilaalliset sähkömagneettihyökkäykset. Mutta ne kyettiin estämään.
-Joten ainakin tähän mennessä, Ukraina on kyennyt puolustamaan itseään, Schröfl toteaa.
Ukraina tarvitsee muiden apua
Viime viikolla Venäjän hyökkäyksen alkaessa, Ukraina pyysi apua maansa hakkereilta kyberturvallisuuden takaamiseksi. Ukraina pyysi hakkereita ilmoittautumaan, jotta he voivat auttaa kriittisen infrastruktuurin puolustamisessa. Tällaisia elintärkeitä infrastruktuureja ovat muun muassa vesihuolto, sähköntuotanto ja sisäisten tietoverkkojen ylläpitäminen.
Schröfl kertoo, että Ukraina on parantanut ja vahvistanut kyberturvallisuuttaan jo vuosia. Maa on saanut apua siihen myös länsimailta, kuten Israelilta.
-Kyberinfrastruktuurin suojeleminen on ymmärretty tärkeäksi asiaksi. Siksi jotkin Euroopan unionin maat kuten Liettua, Alankomaat, Puola, Viro, Romania ja Kroatia ovat lähettäneet kyberturvallisuusasiantuntijoita Ukrainaan auttamaan näissä uhkakuvissa, Schröfl kertoo.
-Mutta pääsääntöisesti Ukraina tarvitsee vielä apua – erityisesti maan komento- ja ohjausjärjestelmien samoin kuin kriittisen infrastruktuurin turvaamisessa.
Lue lisää
