Lintilä: Suomen energiatilanne on verrattain hyvä talvellakin – Keski-Eurooppa tulee kärsimään lujaa

Saksassa valmistaudutaan jo venäläisten kaasuhanojen mahdolliseen lopulliseen kiinnimenoon ja sitä myötä kylmään ja kalliiseen talveen.

Mutta vaikka Saksan tilanne vaikuttaa Suomeenkin esimerkiksi korkeana energian hintana, uskoo elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) Suomen selviävän ensi talvesta kohtalaisen hyvin myös taloudellisesti.

– Suomen energiatilanne on verrattain hyvä huoltovarmuuden näkökulmasta ja muutenkin. Meillä on hyvä omavaraisuus energiatuotannossa. Saksa on ongelmallisessa tilanteessa, koska heillä on tietyllä tavalla ollut heidän energiastrategiansa – ainakin näin jälkikäteen katsottuna – totaalisen väärä, joka on tehty täysin venäläisen maakaasun varaan. Tässä tilanteessa se tulee osoittamaan Saksalle kaiken karmeutensa, Lintilä sanoo AlfaTV Uutisille.

– Selvää on se, että Saksan tilanne tulee välillisesti vaikuttamaan muiden maiden tilanteeseen, eli energian hinta tulee pysymään korkealla – erityisesti jos meille on tulossa kova talvi Euroopassa.

Lintilän mukaan Suomessa ei kuitenkaan tarvitse ainakaan vielä olla erityisen huolissaan.

– Meillä on perusasiat kunnossa ja lähtökohta on totta kai se, että jokainen tupa on lämmin ja jokaisessa tuvassa lamppu palaa. Toki jokainen voi itse asian eteen, pienikin energian säästäminen on isossa kokonaisuudessa merkityksellinen – eli ihan tällaiset perinteiset kuin huonelämpötilan muutaman asteen laskeminen, kotitaloussähkön järkevä käyttäminen ja niin edelleen.

– Ja totta kai teollisuuden puolella pyritään maksimoimaan energian käyttö sillä tavalla, että se on mahdollisimman huokeaa. Ja koska hinta tulee olemaan korkealla ensi talvena, niin se jo omalta osaltaan ajaa varmasti ihmisiä energiasäästöihin, Lintilä uskoo.

Sen sijaan Keski-Euroopan tilanne on Lintilän mielestä enemmän kuin haasteellinen.

– Maakaasun merkitys on Keski-Euroopassa niin suuri, että me emme ehkä Suomessa täysin sitä mielletä, kuinka Keski-Eurooppa pyörii täysin maakaasun varassa. Nyt tässä tilanteessa, jossa (Venäjän presidentti) Vladimir Putin erittäin härskisti aluksi nosti Gazpromin kautta hintoja ja on nyt vähentänyt tuotantoa, niin kyllä Eurooppa tulee kärsimään verrattain lujaa ja seurauksena on sotahinnat, joita energiassa tulee olemaan.

Lintilä sanoo tällä hetkellä olevan vaikea ennakoida energiasektorin tilanteen kehittymistä.

– Kaikki on hyvin paljon sidoksissa siihen kuinka maakaasu tulee liikkumaan Venäjän ja Saksan välillä.

Ukrainan sodan ja sen aiheuttaman energiakriisin on pelätty suistavan Euroopan ja sitä myötä Suomenkin taantumaan. Lintilän mukaan huoli ei ole täysin aiheeton.

– Totta kai meidän tuotantokustannuksemme tulevat nousemaan ja se on teollisuudelle kilpailukykytekijä. Kyllähän varmasti inflaatiopaineet tulevat nousemaan Euroopan alueella merkittävästi ja olemme lähellä tilannetta, missä dollari ja euro ovat yksi yhteen, jota ei ole ihan lähivuosikymmeninä tapahtunut. Eli kyllä tämä tulee olemaan myös kilpailukyvyn kannalta haasteellinen tilanne, mutta tiesimme, että Ukrainan sota tulee vaatimaan kovan veronsa – ja tässä on nyt niitä heijannaisvaikutuksia, mitä sodasta tulee.

Elinkeinoministeri vakuuttaa, että Suomessa seurataan hyvin tarkasti energian riittävyyttä.

– Kyllä meillä on ihan reaaliaikainen seuranta koko ajan olemassa ja myös ennusteet. Meillä on totta kai olemassa erilaiset valmiussuunnitelmat, voisiko sanoa tietyllä tavalla liikennevalot, joiden mukaan tullaan toimimaan. Julkisuudessa on jo ollut otsikoita sähkökatkoista, mutta kyllä se on vasta viimeinen vaihtoehto, Lintilä sanoo.

Lintilän mukaan ydinvoimala Olkiluoto kolmosen käynnistyminen nykyisen aikataulun mukaisesti joulukuussa on “erittäin isossa roolissa”.

– Mikäli se aikataulu pettää, meillä tulee selkeästi olemaan voimakkaitakin haasteita. Tällä hetkellä kuitenkin pystymme täyttämään energiantarpeemme täysin.

No mutta jossitellaan kuitenkin.  Jos Olkiluoto kolmonen ei käynnisty tällä hetkellä luvatussa ajassa joulukuussa, niin miten me selviämme energiatalvesta?

– Silloin tuodaan enemmän energiaa Pohjoismaista – Ruotsista ja Norjasta. Se on ensimmäinen tapa. Ja toivon mukaan Suomessa saadaan nostettua kapasiteetteja, meillä rakentuu tänä vuonna noin 2 000 megaa tuulivoimaa. Ja tietysti on paljon kiinni siitä, mikä tulee olemaan Euroopan tilanne – yhteisverkkojen merkitys on suuri, ja tulee olemaan iso apu, että olemme yhteisessä verkossa.