Lukašenka yrittää lypsää rahaa – mutta mihin “pirullinen” Venäjä pyrkii?

Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka pyrkii lypsämään sekä Euroopan unionia että Venäjää, sanoo poliittisen retoriikan asiantuntija Jussi Lassila Ulkopoliittisesta instituutista AlfaTV Uutisille.

Lassila kertoo, että Lukašenka on jo pitkään tasapainotellut Euroopan unionin ja Venäjän välillä. Valko-Venäjällä on ollut Lukašenkan valtakautena vaikeat suhteet sekä itään että länteen. Lukašenka on ollut vallassa vuodesta 1994 saakka.

Poliittinen tilanne Valko-Venäjällä on edelleen vaikea. Epärehellisiksi koettujen vaalien jälkeen EU asetti Lukašenkan hallinnolle pakotteita. Lukašenka uhkasi viime keväänä päästää siirtolaiset ja huumeet Eurooppaan, jos hänen hallinnolleen asetetaan lisäpakotteita. Samoihin aikoihin alkoi viisumien myöntäminen Valko-Venäjän Irakin Kurdistanissa sijaitsevassa konsulaatissa.

EU:n asettamien pakotteiden on arveltu olevan tärkeä syy Valko-Venäjän luomaan pakolaiskriisiin. Jos tilannetta verrataan vuoden 2015 tilanteeseen, jolloin 1,3 miljoonaa turvapaikanhakijaa saapui Eurooppaan, on siirtolaisia nyt vähän. Arviot liikkuvat muutamissa tuhansissa.

-Vähäinen määrä liittyy siihen, että tulijat ovat saapuneet lentokoneilla. Maateitse määrä voisi olla suurempi. Mutta tämä määrä riittää. Sillä luodaan painetta ja pelkoa siitä, mitä tapahtuisi, jos tulijoita olisi enemmän. Tällä pyritään paineen lisäämiseen vähitellen, Lassila selventää.

Mihin Lukašenka sitten pyrkii?

– Lukašenka on kettu ja lypsää tukea niin Venäjältä kuin Euroopan unioniltakin, Lassila sanoo.

Luultavasti hän haluaa päästä neuvottelupöytään Euroopan unionin päättäjien kanssa. Maahanmuuttopolitiikka on Euroopan heikko kohta, jota Lukašenka pyrkii hyödyntämään neuvotteluvalttina. EU-kansalaisten tuki siirtolaisille aiheuttaa painetta unionin päättäjille istua samaan pöytään Lukašenkan kanssa.

Venäjän ulkoministeri Sergey Lavrov ehdotti, että Euroopan unioni voisi maksaa Valko-Venäjälle siirtolaisvirran patoamisesta samaan tapaan kuin se maksaa Turkille.

-Pirullinen heitto Lavrovilta. Piikki Euroopan suuntaan. Venäjä tuo mielellään esiin EU:n kaksoisstandardit. Toisaalta unioni pyrkii noudattamaan ihmisoikeusperiaatteita, toisaalta se ulkoistaa pakolaisongelman ja maksaa summan. Se saattaa olla Lukašenkan tavoite, Lassila sanoo.

Lassila ei pidä tavoitteen toteutumista todennäköisenä, koska siirtolaismäärät eivät ole Valko-Venäjällä suuria.

-Kynnys myönnytyksiin on aika korkea. Euroopan unioni tahtoo säilyttää kasvonsa. En jaksa uskoa, että tämmöisessä ilmapiirissä lähdettäisiin neuvottelupöytään.

Lassila arvioi, että ratkaisuna voi olla jokin muu. Esimerkiksi sellainen, jossa raja-alueelle tuodaan turvaa ja suojaa, ja josta unioni kykenee käsittelemään asian ilman myönnytyksiä Valko-Venäjälle.

Mikä on Venäjän rooli tässä kaikessa?

Muun muassa Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki on väittänyt, että siirtolaiskriisin takana on Venäjä ja Vladimir Putin. Lassila näkee asian toisin.

-Tämä on klassista Kremliä. He sanovat, etteivät ole osapuoli, mutta on selvää, että Venäjä on keskeinen toimija. Putin ei välttämättä ole aivot. Valko-Venäjä ja Venäjä ottavat oppia toisistaan, Lassila kommentoi.

– Venäjä paljasti omat korttinsa lähettämällä hävittäjäkoneita Valko-Venäjälle, Lassila lisää.

Venäjän pyrkimyksenä on luoda jakolinjoja Euroopan unionin sisällä, jotta unioni heikentyisi ja Venäjän valta kasvaisi.

-Venäjällä ei ole enää pehmeitä keinoja käytössä, joten se pyrkii tarttumaan tilaisuuteen siellä, missä mahdollisuuksia syntyy. Venäjä on jo ajatellut, ettei Euroopan rauhantila ole sille sopiva ja että Euroopan unioni on haitta, Lassila kertoo.

Valko-Venäjän ja Venäjän suhde liikkeessä

Venäjän ja Valko-Venäjän suhde ei aina ole ollut helppo, vaikka ne muodostavat valtioliiton yhdessä. Venäjän johto ei ole pitänyt hankalasta Lukašenkasta ja olisi mielellään nähnyt vallan vaihtuvan maassa. Valko-Venäjän kansannousun jälkeen Venäjällä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin tukea Lukašenkan valtaa.

Toisaalta Lukašenkalla ei ole muuta tukea kuin Venäjä, mikä sekin sopii Venäjälle ja takaa Lukašenkalle Venäjän tuen Venäjän ehdoilla.

Lassila ei usko tilanteen muuttuvan sotilaalliseksi operaatioksi, mutta pitää sitä riskinä. Rajalla on sekä Valko-Venäjän että Puolan joukkoja ja Venäjä on osoittanut tukeaan hävittäjillä.

-Sotilaiden käyttö on taktisesti huono veto. Sotilaiden käyttö voi vähentää jännitettä Euroopan unionin sisällä. Ei ole enää niinkään kysymys siitä, tarjoaako EU suojapaikan siirtolaisille vai sulkeeko se rajansa. Unioni ei välttämättä käy enää keskustelua turvapaikasta sotilaiden tullessa kuvioihin.

Lassila vertaa tilannetta vuoden 2015 tilanteeseen, jossa epäiltiin, että Venäjä kyyditsi tarkoituksella pakolaisia Suomen rajalle. Koska sotilaat eivät olleet mukana, tilanne hoidettiin turvapaikkaprosessina.