Marin: Suomella on vahva puolustus, mutta se tarvitsee lisää rahaa
Kaikki vaaleilla eduskuntaan valitut puolueet kokoontuivat tiistaina yhteiseen neuvonpitoon käymään läpi Ukrainan sotaa ja luomaan yhteistä tilannekuvaa.
Kokous eduskuntatalon auditoriossa alkoi kello 16.30 ja kesti lähes kaksi tuntia ja puoli tuntia.
Marin ilmoitti jo etukäteen Twitterissä, että kyseessä ei ole erityinen “Nato-kokous”, jollaiseksi sitä ehdittiin jo julkisuudessa kutsua.
– Emme tehneet tänään mitään lopullisia päätöksiä mistään (Nato-)prosesseista, Marin totesi toimittajille tilaisuuden jälkeen.
Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys on noussut voimakkaasti esiin Venäjän Ukrainaan kohdistamien voimakkaiden sotatoimien myötä, ja Ylen maanantaisen mielipidemittauksen mukaan ensimmäistä kertaa yli puolet suomalaisista kannattaa puolustusliiton jäsenyyttä.
Marin kuvaili puolueiden välistä keskustelua “yksituumaiseksi”.
– On tärkeää, että meillä on yhteinen tilannekuva. Yhdessä näemme, että turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut merkittävästikin sen jälkeen kun Venäjä on hyökännyt Ukrainaan – tämä on tosiasia mikä pitää tunnustaa.
Marinilta kysyttiin, onko Suomen syytä päivittää keskeisimmät turvallisuuspoliittiset selonteot muuttuneen tilanteen myötä.
– Tämä on yksi asia mitä pitää pohtia. Olisiko selontekojen päivitys tai täydennys yksi tapa miten tätä voitaisiin hoitaa?
Pääministeri totesi, että tapaamisessa keskusteltiin myös Suomen puolustuksen tilasta.
– Suomi on hyvin varautunut. Meillä on oma vahva puolustus ja olemme tehneet hankintoja ajoissa, mutta on myös selvää, että puolustuksen määrärahoja pitää korottaa varmasti jo sisäisen turvallisuuden näkökulmasta, Marin sanoi.
– Määrärahatarpeita on hybridi- ja kybervaikuttamisen osalta ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, moni asia on muuttunut.
Marinin mukaan puolustusrahoituksen vahvistaminen voitaisiin hoitaa esimerkiksi tämän vuoden aikana lisätalousarvion kautta.
“Turvallisuuspolitiikkaa ei tehdä kansalaisaloitteilla”
Vireillä on kaksi erillistä Nato-jäsenyyttä koskevaa kansalaisaloitetta, joista neuvoa-antavaa kansanäänestystä esittävä aloite ylitti viikonloppuna eduskuntakäsittelyyn tarvittavan 50 000 allekirjoituksen rajan.
Toinen kansalaisaloite on saanut tähän mennessä yli 20 000 allekirjoitusta.
Marin piti tärkeänä, että puolueilla on yhteinen näkemys miten näihin kansalaisaloitteisiin suhtaudutaan.
Marin uskoi kansalaisaloitteita aiheesta tulevan vielä lisää ja ne tulevat Marinin mukaan saamaan eduskunnassa “asianmukaisen käsittelyn”.
– Mutta on myös selvää, että kun kyse on ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, niin tässä insituutioiden rooli on keskeinen.
Instituutioilla Marin tarkoitti tasavallan presidenttiä, hallitusta ja eduskuntaa – sekä puolueita.
– Keskustelu tulee jatkumaan. Arvioimme mikä olisi oikea tapa ja menettely käydä keskustelua mahdollisimman järjestäytyneesti, rauhallisesti, tarkkaan harkiten ja arvioiden mikä on Suomen turvallisuuden näkökulmasta järkevin tie eteenpäin tässä tilanteessa.
– Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ei tehdä kansalaisaloitteiden kautta.
Purra: Kansanäänestys riskaabeli
Oppositiopuolue perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra totesi keskustelutilaisuuteen mennessään suhtautuvansa epäileväisesti Nato-kansanäänestykseen.
– Nato-jäsenyyteen liittyvä kansanäänestys on riskaabeli, erityisen riskialtis se olisi tällaisissa kriisioloissa, Purra totesi.
Millä tavalla riskaabeli?
– Mikäli Natoon päätettäisiin hakeutua, niin koko se jäsenyysprosessi ja sitä edeltävät tapahtumat ja kaikki se, mitä tehdään julkisesti aiheuttaa totta kai uhkia Suomelle. Ja mikäli kansanäänestykseen mentäisiin, niin totta kai tähän prosessiin ja kansalaisten mielipiteisiin pyrittäisiin vaikuttamaan myös ulkoapäin.
Purra ei lähtenyt arvioimaan mika olisi hyvä ratkaisu mahdollisen Nato-jäsenyyden kanssa etenemisessä esimerkiksi hallituksessa.
Myös kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ilmoitti, että puolue ei kannata Nato-kansanäänestystä.
Tiistain parlamentaariseen keskustelutilaisuuteen osallistuivat puolueiden puheenjohtajat ja eduskuntaryhmien johtoa sekä eduskunnan puhemiehistöä.
