Marin: Suomen kanta EU:n sosiaaliseen ilmastorahastoon ”erittäin kriittinen”

Oppositiopuolue perussuomalaiset jatkoi torstaina eduskunnan kyselytunnilla hallituksen ilmastopolitiikan arvostelua.
– Suuri mediakohu pitäisi Suomessa nousta lautapelien sijaan siitä pelistä, jota täällä Euroopan mantereella todellisuudessa käydään. Tässä EU:n pyörittämässä pelissä summat ovat niin järkyttävän suuria, että leikkiseteleistä loppuisi äkkiä tila kesken, kun nollia on nollien perään, kyselytunnin aloittanut Sebastian Tynkkynen (ps) totesi viitaten perinteisestä Afrikan tähti -pelistä viime viikolla nousseeseen kohuun.
– Pelin yleisin sääntö on tullut tutuksi viimeksi elpymispaketin kohdalla: mitä huonommin hoidat talouttasi, sitä suuremman rahasäkin saat palkkioksi. Sosiaalisen ilmastorahaston seurauksena tämä sääntö on nyt saamassa uuden tarkennuksen, jonka mukaan mitä huonommin hoidat ilmastoasiasi, sitä suurempi palkinto on tiedossa. Ja Suomen rooli on jälleen toimia avokätisenä pankkiirina, joka ei kysele rahojensa perään.
Tällä viikolla Saksassa vieraillut pääministeri Sanna Marin (sd) vakuutti, että Suomi ei tule hyväksymään uusia eurosatsauksia EU:n yhteisiin elpymispaketteihin.
– Sielläkin media on kysynyt, millä tavalla Suomi suhtautuu niihin joihinkin äänenpainoihin ja avauksiin, mitä Euroopasta on kuulunut suhteessa tähän elpymisvälineeseen siitä, olisiko tämänkaltainen mekanismi syytä toistaa. Olen hyvin suoraan siihen vastannut, että tämä ei ole missään nimessä hyväksyttävää, Suomi ei tule hyväksymään toista elpymisvälinettä, toista tämänkaltaista mekanismia. Me näemme, että se on kertaluontoinen. Se on tähän kriisiin, koronakriisiin, tarkoitettu, ja sitä ei olla vielä edes toimeenpantu, joten meidän vastauksemme tähän on hyvin suora: Tämä on kertaluontoinen. Me emme hyväksy toista vastaavankaltaista välinettä, Marin vastasi.
– Mitä tulee tähän sosiaaliseen ilmastorahastoon, myös tähän me olemme hallituksessa muodostaneet kantamme. Me suhtaudumme tähän erittäin kriittisesti, ja tämä kanta on myös eduskuntaan toimitettu.

”Pelottavan tuttua”

Vastaus ei tyydyttänyt Tynkkystä, joka laski Suomen ”tappion” kaavaillusta 72 miljardin euron ilmastorahastosta olevan 840 miljoona euroa.
– Komission esityksen mukaan päästökauppaa ollaan nyt laajentamassa tieliikenteeseen ja rakennusten lämmittämiseen. Suomalaisille nämä ovat jo entuudestaan pelottavan tuttuja säveliä poliitikkojen suusta. Polttoaineen pumppuhinnat hirvittävät jo nyt työmatkalaisia, ja taloaan lämmittävä kärvistelee talvikuukausina lämmityslaskunsa kanssa.
Tynkkynen sanoi iImasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkosen (vihr) todenneen, että Suomen kanta komission ehdotukseen ei saa olla ehdoton ”ei” ja että eri vaihtoehtoja pitää selvittää.
– Kun hallituksen politiikkaa seuraa, ei sille ole ennenkään ollut kynnyskysymyksenä rahan lahjoittaminen Eurooppaan, korkeammat polttoaineen hinnat tai kasvavat lämmityskulut
Mikkonen puolestaan muistutti, että EU:n Fit for 55 ‑paketti eli ilmastolainsäädännön kokonaispaketti on parhaillaan eduskunnan ja siten myös perussuomalaisten käsittelyssä.
– Me olemme sosiaalirahoitukseen suhtautuneet erittäin kriittisesti. Näemme kyllä sen tarpeen, mitä tarvitaan oikeudenmukaiseen siirtymään, mutta olemme katsoneet, että olisi hyvä, että tehdään ennen kaikkea kansallisesti näitä toimia, niin kuin me olemme tehneetkin.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra jatkoi kritiikkiä ja muistutti puolueen yhdestä perusteemasta: kalliista autoilusta.
– Hallitus on päättänyt tehdä maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa ja että Suomi on hiilineutraali yhteiskunta 2035. Tämä siis maassa, jonka julkinen talous on rapakunnossa ja jossa ulkona on yleensä aina kylmä, välimatkat ovat valtavan pitkiä ja auto on käytännössä välttämätön, metsien määrä on kasvanut 50 prosenttia viimeisen 50 vuoden aikana ja päästöjä on jo laskettu 38 prosenttia vuoden 2003 tasosta. Perussuomalaiset ovat esittäneet, että tätä hiilineutraalisuustavoitetta pitää maltillistaa Euroopan unionin ja oleellisten kilpailijamaidemme tasolle, Purra totesi.

”Edelläkävijäyrityksille hyötyä”

Pääministeri Marin puolusti hallituksen valitsemaa strategiaa työllisyysvaikutuksillakin.
– Suomi on ajanut kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa paitsi kansallisesti myös eurooppalaisella tasolla. Tämä on kysymys, jota me olemme aikaisemminkin tässä salissa useita kertoja käsitelleet. Se syy, minkä takia me ajamme kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, on tietenkin se, että se on aivan välttämätöntä, jotta me voimme taata lapsillemme ja lastenlapsillemme kestävämmän tulevaisuuden.
– Mutta se toinen syy on puhtaasti taloudellinen: Kun me ajamme kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa kansainvälisesti, me samalla edesautamme lukuisten suomalaisten yritysten toimintaa, toimintaedellytyksiä ja bisnesmahdollisuuksia. Suomessa tehdään maailman parasta ilmastoteknologiaa – meillä on edelläkävijäyrityksiä vaikka kuinka paljon – ja kun me ajamme kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa kansainvälisesti, suomalaiset yritykset ja sitä kautta suomalaiset työpaikat tästä tulevat hyötymään.
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd) tuki oman puolueensa pääministeriä.
– Kyllä hallituksen kanta on tässä harvinaisen selkeä ja selkeästi ilmoitettu: se on erittäin kriittinen. Ja se on painava lausunto, joka on toimitettu eduskuntaan, joka tulee antamaan suuressa valiokunnassa siitä oman näkemyksensä.
– Tämä ei ole myöskään elpymisväline, koska se elpymisväline oli reaktio tähän globaaliin pandemiaan. Siinä erityisessä tilanteessa oli EU-perussopimustenkin mukaan mahdollista ottaa komission laina, jolla sitten jäsenmaita tässä tilanteessa taloudellisesti autetaan.
Perussuomalaisten Jani Mäkelä ei suuremmin arvostanut hallituksen kriittistä kantaa.
– Ei tällaisissa asioissa kyllä mikään ”erittäin kriittinen” ole mikään kanta. Tuollaisessa paketissa joko ollaan mukana tai niissä sitten ei olla mukana. Eli ”erittäin kriittinen” kyllä tarkoittaa sitä, että siinä ollaan mukana ja se on hallituksen linjaus.
Toisen oppositiopuolue kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo halusi kysyä hallitukselta, aikooko Suomi hakea kriittiselle kannalleen tukea muista EU-maista.
– Tätä sosiaalista ilmastorahastoa ei pidä hyväksyä. Tämäntyyppisen toiminnan pitää kuulua kansalliseen substanssiin, ja teidän, meidän hallituksemme, pitää tehdä sellaisia ilmastoratkaisuja, että se lasku ei lankea suomalaisten kotitalouksien maksettavaksi, eikä erityisesti ainakaan pienituloisille. Kysyisin vielä tämän asian kerran ja selkeämmin: kun te nyt olette päättäneet olla kriittisiä tähän – tai vastustatte – niin aikooko Suomi hakea samanmielisiä liittolaisia sieltä EU-pöydistä ja kaataa tämän ratkaisun?
Eurooppaministeri Tuppurainen totesi jälleen kerran, että asia on parhaillaan Suomessa eduskunnan käsittelyssä.
– Odotan, että suuri valiokunta lausuessaan tästä tulee myöskin vahvistamaan sen viestin, mikä Suomen hallituksella on, eli että me suhtaudumme tähän uuteen sosiaalirahastoon erittäin kriittisesti. Olemme asiasta käyneet keskustelua paitsi niiden meidän useimmiten talouspolitiikassa samanmielisten maiden kanssa myös niiden kanssa, jotka katsovat tätä asiaa hieman eri tavalla.
– Tämä on erittäin merkittävä periaatteellinen kysymys. Suomen hallitus ei halua, että Euroopan unionin välinein ryhdyttäisiin maksamaan kotitalouksille suoria tulotukia. Sosiaaliturva pysyköön kansallisessa päätösvallassa. Tämä on meidän linjamme. Odotan, että eduskunta vahvistaa sen.
 

Toimitus

Toimitus