Markus Copperin näyttely Kiasmassa – “Copper laittoi koneet esiintymään puolestaan”

Kuvataiteilija Markus Copperin (1968–2019) laaja näyttely on parhaillaan esillä Kiasmassa Helsingissä. Näyttelyn teokset ajoittuvat vuosiin 1991-2018. Kokonaisuuden ovat kuratoineet museonjohtaja Leevi Haapala ja amanuessi Jari-Pekka Vanhala. Vanhala kertoo AlfaTV Uutisille, että Copperia kiehtoivat jo opiskeluajoista lähtien vaara ja kuolema, materiaalin tuntu sekä näyttävien, äänekkäiden teosten tekeminen.

– Hän esiintyi ensin itse, mutta sitten hän päätti, että hän laittaa koneet esiintymään puolestaan, ettei hän pidäkään performansseista. Nämä kaikki teokset tavallaan edustavat häntä itseään, Vanhala kuvaa.

Copper käytti teoksissaan hyvin teollisia materiaaleja. Vanhalan mukaan hän käytti omasta taiteestaan itse nimitystä industrial art eli teollinen taide.
-Hän käytti terästä, puuta, silikonia sikafleXsia. Hän halusi kokeilla ja miksata kaikkea. Ja vaikka hän ei ollut insinööri, hän halusi tehdä myös sähköinsinöörin työt itse. Usein saa vielä tänä päivänäkin museomestarit päivitellä, miten tämä rele toimii tai mites johdot laitetaan.
Katastrofit ja ihmisten pahat teot teosten lähtökohtina

Copper liitti teoksensa usein ihmisen aiheuttamiin katastrofeihin. Kursk-teos näkyy Kiasmasta kansalaistorille. Teos kertoo ydinsukellusveneen onnettomuudesta vuodelta 2000 Barentsinmerellä, jossa Venäjä esti länsimaita auttamasta eloonjääneitä ja lopulta koko miehistö sai surmansa.

-Kursk-teoksessa pelastussukeltajat kolkuttelevat sukellusveneen kylkeä ja kuuntelevat, vastaanko sieltä kukaan, tähän mennessä kukaan ei ole vastannut, Vanhala summaa.

Vanhala korostaa, että teos sopii erityisen hyvin Kiasman ikkunatilaan, joka on vähän sukellusveneen kaaren muotoinen.

Copperin näyttely on esillä Kiasmassa kahdessa eri kerroksessa. Viidennessä kerroksessa Kursk-teoksen ohella on myös Khyber Pass, joka kertoo naisten oikeuksista. Vanhala kuitenkin korostaa, että niin tässä kuin muissakin Copperin teoksissa yhdistyvät hyvin erilaiset teemat, asiat, joita ei tulisi mitenkään mieleen yhdistää. Teoksen lähtökohtana on vanha mylly Herttoniemessä, ja siipinä taas ovat partakoneen terät.

-Myllyn rungossa on reliefejä, jotka kuvaa silpomista, josta Markus oli hyvin närkästynyt ja halusi tehdä kannanoton sitä vastaan. Teos edustaa yleistä väkivaltaa, jonka siivet heiluu, eikä se tavallaan valitse kohdettaan, Vanhala kertoo.

Museonjohtaja piti lupauksensa

Copper saattoi tehdä yhtä taideteosta kaksi tai kolmekin vuotta. Vanhalan mukaan hän teki paljon itse, mutta myös lähipiirin osaamista käytettiin hyväksi teosten rakentamisessa. Taiteilija myös tuhosi tyytymättömyyden tunteesta paljon teoksiaan, mutta hyödynsi materiaaleja näistä osin toisiin teoksiin. Copperin teoksista moni on purettu osiin ja kadonnut.

Etenkin uransa alkuvaiheessa taiteilija meni vaaran tunnetta päin, ja varhaiset teokset saattoivat olla hyvinkin vaarallisia. Osaa näyttelyn teoksista ei voida pitää käynnissä, koska ne olisivat aivan liian vaarallisia yleisölle. Vanhalan mukaan Kiasmassa nyt esillä muutamaa teosta lukuun ottamatta lähes kaikki se, mikä Copperin tuotannosta on yhä jäljellä. Copper oli myös taitava piirtäjä, ja näyttelyssä on runsaasti esillä myös taiteilijan piirustuksia.

Mutta millaisen jäljen Copper suomalaiseen nykytaiteeseen jätti?

-Toivottavasti tämä näyttely antaa siihen jonkinlaisen vastauksen. Copperhan asui ulkomailla vuodesta 2000 lähtien, hän kävi täällä näyttelyissä ja sai palkintoja, moni nuorempi henkilö ei varmaan muista eikä tunne häntä. Tämä näyttely avaa uusia uusia näkökulmia hänen taiteilijuuteensa ja persoonaansa.

Museonjohtaja Leevi Haapala, tunsi Copperin hyvin vuosien ajan. Vanhala kertoo, että Haapala oli sopinut Copperin kanssa, että taiteilijan teoksia esiteltäisiin Kiasmassa vuonna 2022. Haapala piti lupauksensa, mutta taiteilija ei ollut enää omaan näyttelyään todistamassa. Copper menehtyi vuonna 2019.

 

Toimitus

Toimitus