Metsäteollisuus hakee miljardikasvua tekstiilikuidusta – “Jokainen maapallolla asuva on asiakas”

Havusellusta valmistetut tekstiilikuidut voivat tuoda kasvua metsäteollisuudelle. LEHTIKUVA / HANDOUT / METSÄ GROUP / STUDIOTITI.FI

​​Tekstiilikuituja jalostavaan teollisuuteen odotetaan Suomessa tämän vuosikymmenen aikana noin miljardin euron investointeja, VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin sanoi tiistaina AlfaTV:n Tavallinen Virtanen -ohjelmassa.
Professori Harlin on ollut edelläkävijänä puukuituja käyttävien innovaatioiden kehitystyössä.
Käytännössä kyse on siitä, että paperikoneiden sulkemisen myötä murroksessa ollut suomalainen kemiallinen metsäteollisuus voisi alkaa valmistaa esimerkiksi vaatteisiin tarvittavia kankaita.
Taustalla on useita vaikuttavia trendejä. Yksi on Harlinin mukaan se, että puuvillan tuotantomääriä ei ole onnistuttu viime vuosina kasvattamaan. Syynä on mm. se, että puuvillatuotanto vaatii paljon vettä ja maapinta-alaa. Samaan aikaan maapallon väkiluku kasvaa ja väestö myös kehittyvissä maissa vaurastuu. Myös vaatteiden ekologisuus on seikka, joka kiinnostaa yhä useampia kuluttajia.
– Jokainen maapallolla asuva on asiakas, Harlin totesi haastattelussa.
Metsäteollisuus murroksessa
Harlinin mukaan metsäala käy läpi murrosta, mutta siinä ei ole sinänsä mitään uutta. Näin on ollut jo tervakauppa-ajoista lähtien: alan on pakko mukautua muuttuvaan maailmaan. Tänä päivänä haasteena on digitalisaatio, joka on vienyt paperimarkkinat alta.
– Maailma muuttuu. Täytyy muistaa, että metsäteollisuus ei ole paperiteollisuus. Metsäteollisuus on metsän hyödyntämistä taloudellisesti mielekkäisiin tuotteisiin”, Harlin sanoi.
Pääasiassa ulkomailta tulevien pääomainvestointien lisäksi uuteen teollisuudenalaan voisi Harlinin mukaan syntyä Suomessa jopa 17000 uutta työpaikkaa seuraavan 15 vuoden aikana. Onnistuessaan tämä kasvu voisikin korvata merkittävissä määrin paperiteollisuudesta kadonneita työpaikkoja.
Vaikka tekstiilikuituala onkin nyt nopeassa kasvussa, toistaiseksi tuotantomäärät Suomessa ovat olleet pieniä. Harlinin mukaan nyt pitääkin päästä prototyyppien kehittelystä eteenpäin kohti mittavampaa tuotantoa. Vaikka Suomessa on alan osaamista ja resursseja, myös kansainvälinen kilpailu on Harlinin mukaan kovaa.
Suomen metsät verrattain hyvässä kunnossa
Harlinin kanssa ohjelmassa vieraana oli myös Sahateollisuus ry:n yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen.
Molemmat olivat samaa mieltä siitä, että Suomen metsät ovat nyt verrattain hyvässä kunnossa.
Vaikka suomalaista metsätaloutta ajoittain moititaankin “puupeltojen” viljelystä ja avohakkuista, suomalaisen puun ja kuidun laatu on Harlinin ja Kostilaisen mukaan erinomaista, ja myös metsien kasvu ylittää nykyisellä tasolla hakkuut noin 20 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Toisin sanoen Suomen metsät toimivat nykyisellä mallilla myös hiilinieluina.
Kostilaisen mukaan negatiiviset mielikuvat Suomen metsien ja metsänhoidon tilasta eivät aina vastaakaan todellisuutta:
– Metsämme kasvavat nyt enemmän kuin ikinä mittaushistoriassa”, Kostilainen sanoi.
Osittain huoli metsien tilasta on Kostilaisen mukaan kuitenkin myös perusteltua. Esimerkiksi yksi haaste on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen:
“Tiedämme, että meillä on haasteita metsäluonnon monimuotoisuuden kanssa, kuten kaikissa maissa”, myös itse metsänhoitajana toimiva Kostilainen sanoi.

Katso Tavallisen Virtasen koko jakso Permanto.fi -palvelusta.

Toimitus

Toimitus