Mika Aaltola: Ei tarvitse mitään Suomeen liittyvää erityissyytä sille, että Suomeen kohdistuisi uhkaa
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola kuvailee uusimmassa twiittiketjussaan laajempaa käsitystään Venäjän tavoitteista ja valtapolitiikan hegemonisesta murroksesta. Aaltolan mielestä Venäjän hegemoniset tavoitteet liittyvät eurooppalaisen järjestelmän kumoamiseen. Tässä yhetydessä Suomi voi joutua tulilinjalle, vaikka Venäjällä ei erityisiä juuri Suomeen liittyviä tavoitteita olisikaan.
-Olen usein käyttänyt sanaa ”hegemoninen sota” kuvamaan Venäjän haastetta ja sen taustatavoitteita. Mitä se tarkoittaa? Se on kamppailua määräävästä asemasta kansainvälisessä tai alueellisessa järjestelmässä. Kamppailu on resursseista mutta sillä myös ideologiset piirteensä.
-Hegemoninen haaste syntyy vallan jakauman reaalisesta, kuvitellusta tai tavoitellusta muutoksesta. Tällä muutoksella voi olla poliittiset, sotilaalliset, teknologiset tai sotilaalliset syynsä. Keskeistä on kuitenkin suurempi kamppailu voima/valtatasapainon muutoksesta.
-Myös muutokset ympäristössä, kuten luonnonkatastrofit, taudit ja ilmasto, ovat historian pitkässä juoksussa saaneet näitä muutoksia aikaan. Esimerkiksi korona-pandemia on saattanut epäsuoraan vaikuttaa hegemonisen kamppailun ajankohtaan.
-Esimerkin hegemonisesta murroksessa on ensimmäinen maailmansota. Silloin Eurooppalainen kamppailu vallasta johti Yhdysvaltojen vallan laajaan kasvuun, maan ulkopolitiikan muuttumiseen ulospäin suuntautuneeksi. Tätä vahvisti toinen maailmansota, kylmä sota ja nyt Venäjän haaste.
-Kysymys on siitä, kuka tai ketkä määrittävät säännöt ja normit. Mille voimasuhteelle tämä perustuu. Venäjä Neuvostoliiton romahduksessa menetti tämän tärkeän roolin. Siksi Putin romahdusta suree ja haikailee.
-Mitä väliä näillä hegemonisen kamppailun, valtasiirtymä- ja valtasyklimalleilla on nyt? Jos kyse on tämän kaltaisesta murroksesta voimme odottaa Venäjän haasteen olevan laajaa ja pitkäaikaista.
Suomen asema
-Sillä on väliä myös Suomen aseman kohdalla. Usein kysytään miksi Venäjä asettaisi painetta juuri Suomelle, eihän maalla ole mitään Suomi-spesifiä vaateita? Jos käytämme yleisempää murrosmallia, tällä ei ole väliä.
-Ei tarvitse mitään Suomeen liittyvää erityissyytä sille, että Suomeen kohdistuisi uhkaa. Yleiset syyt riittävät. Ei esim. Hitlerin Saksa ajatellut Belgiaa erityisesti sinne hyökkäämisellä. Belgian asemalla ei ollut väliä. Ranskalla oli. Ja Belgia sopi tavoitteeseen vallan hyvin.
Eskalaatioriskit koholla myös lähivuosina
-Onko Venäjällä hegemonisia tavoitteita. On. Ei niitä ole peitelty. Ne liittyvät eurooppalaisen järjestelmän kumoamiseen. Sen keskeisten liittolaisjärjestelmien NATO:n ja EU:n asettamiseen tosiasioiden eteen. Suhteessa tähän Venäjä näkee naapurinsa.
-Putinin puhe, jossa hän Ukrainan sodan alkamisen yhteisessä julistaa yleiset päämääränsä kannattaa lukea tarkkaan. Asiassa ei ole mitään epäselvää ja päämäärän yleisyyttä on vaikea poisselittää.
-Elämme nyt murrosvaihetta, jossa alueelliset/globaalit eskalaatioriskit ovat koholla lähivuosina. Omat/kumppanien resurssit kannattaa laittaa valmiuteen koitoksen yleinen, historiasta tuttu, dynamiikka mielessä. Haaste pitkä, eikä se ole padottavissa Ukrainaan, yhteen episodiin.
-Samalla on syytä huomata, että hegemonisella kamppailulla on ideologiset piirteensä. Tilanteeseen vaikuttaa resurssien ohella demokraattinen solidaarisuus ja sen työkalut, kuten kauppasaarto. Se saattaa asettaa tulpan Venäjälle. Mutta peli on pitkä ja vetää muita mukaan, Kiina.
1. Olen usein käyttänyt sanaa ”hegemoninen sota” kuvamaan Venäjän haastetta ja sen taustatavoitteita. Mitä se tarkoittaa? Se on kamppailua määräävästä asemasta kansainvälisessä tai alueellisessa järjestelmässä.Kamppailu on resursseista mutta sillä myös ideologiset piirteensä.
— Mika Aaltola (@MikaAaltola) March 15, 2022
