Mika Aaltola: Vaarallinen episodi on alkanut, sanktiot eivät toimi

Ulkopoliittisen instuutin johtaja Mika Aaltola twiittasi ketjun Ukrainan tilanteesta. Hänen mukaansa konfliktin sumu on tihentymässä ja se kielii yhden vaarallisen episodin jo alkaneen. Venäjän etupiirin uhkavaade ei Aaltolan mielestä ole enää pelkkiä sanoja, vaan se ennakoi lännen nöyryyttämistä ja Ukrainan kurittamista. 

Aaltolan mielestä

Venäjä pelaa monisiirtoista peliä ja tulee nostamaan lämpötilaa määrätietoisin siirroin, kunnes kohtaa vastavoiman tai saavuttaa tavoitteensa. Pitkä peli, monine siirtoineen liittyy välittömään konfliktiin Ukrainassa, haetaan tunnustellen parasta etenemisreittiä.

Suppeampi tavoite liittyy sotilaallisiin toimiin Ukrainan suhteen ja laajempi etupiiriin Jäämereltä, Itämerelle ja Mustallemerelle. Tavoitteet tukee toisiaan, mutta ovat tarvittaessa myös erillisiä. Kokeillaan mikä toimii.

Geopoliittisen haasteen keinot koko Venäjän keinovalikoiman esittely. Tehokas liikuteltavuus, ilmaherruus, ydinohjukset, strategisen resurssit, energiariippuvuus, kyber, silkka häikäilemättömyys, yms. Sitä tehdään mikä näyttävästi toimii, toisaalta epäonnistumista välttäen.

Jos Venäjän laaja tavoite (Euroopan voimatasapainon muuttaminen) liittyy suoraan suppeaan tavoitteeseen, Ukrainaan, niin nyt eskaloituvan sodan sielä täytyy perustua ylivertaisuuden osoitukseen. Kun isket,tee se kunnolla/lujaa,esittele kaikkea mahtiasi. Muista tulee nöyrempiä.

Machiavelli aikoinaan totesi, ettei valtapolitiikassa ole moraalia. Hänen neuvonsa ruhtinaalle oli, että jos isket, niin iske rajusti ja etupainotteisesti. Anna sitten myönnytyksiä. Lohtua arvostetaan enemmän ankaran kurituksen jälkeen. Se ei pelaa, joka pelkää.

Mutta Venäjä saattaa hyvin olla varovaisempi, koska epäonnistumisen riskit suuret. Se tunnustelee, pelaa varman päälle. Edessä silloin vuosia kestävä episodimainen ja sahaava haaste. Se tulee kasvavassa määrin vaikuttamaan Suomeen. Tähän varauduttu. Valveilla pakko myös pysyä.

Tähän mennessä Venäjän aggressiiviset eivät ole paljastaneet kummasta kyse. Härkkivästä etenemisreitin tunnustelusta tai vai vääjäämättömästä ylivertaisuusnäytelmästä Ukrainassa. Nyt nähtävät oireet täsmäävät kumpaakin prognoosiin.

Jos Ukrainassa onnistutaan, tapahtumasarja edennee pala palalta, askeleittain. Diplomatia tässä ensishokin jälkeen hyvä väline. Tai, jos Ukrainaan ei rohjeta mennä, tuotetaan ainakin kauhistelua, voidaan nostaa lämpöä muilla keinoin, kunnes päästään voittoon ilman sodan riskejä.

Länsi pyrkii laittamaan kovan kovaa vasten. Mutta massiiviset sanktiot (kauppasaarto) ei välttämättä ole riittävä keino. Esimerkiksi Iranin suhteen keino ei saavuttanut juuri mitään. Massiivisia pakotteita hoetaan, kuin aikoinaan Ranska Maginot-linjaansa. Ei ehkä toimi.

Joukkoja kyllä siirretty itäiseen Eurooppaa mutta pikemminkin rauhoittamaan. Yhtenäisyyden demonstraatiot ilman selkeää suunnitelmaa ja esitilassa käynnistyviä ennaltaehkäiseviä siirtoja eskalaation eri vaiheiden varalta, eivät vapisuta Kremliä.

1. Konfliktin sumu on tihentymässä. Se kielii yhden vaarallisen episodin jo alkaneen.Venäjän etupiiri uhkavaade ei ole pelkkiä sanoja, vaan ennakoi melko ankaria ja välittömiä siirtoja, kuten lännen nöyryyttämistä ja Ukrainan kurittamista.

— Mika Aaltola (@MikaAaltola) February 19, 2022