MTK: Ruokaturva on edelleen uhattuna
Hallituksen huoltovarmuuspaketti ei auta tämän vuoden ruokahuoltovarmuuteen, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg toteaa.
Hallituksen huoltovarmuuspaketissa toimet vihreän siirtymän vauhdittamiseksi ovat suuressa roolissa. Åberg pitää vihreää siirtymään maanviljelijöiden kannalta hyvänä asiana, koska suomalainen maa- ja metsätalous kykenevät ruoantuotannon lisäksi tuottamaan merkittävän määrän kotimaisesta fossiilivapaasta energiasta.
Åberg katsookin, että huoltovarmuuspaketti auttaa lähinnä energiavarmuuden kanssa eikä palvele riittävissä määrin tämän vuoden ruoantuotantoon ja huoltovarmuuteen.
– Energiahuoltovarmuutta kyllä. Ruokahuoltovarmuutta ei. Ei siis vaikuta vuoden 2022 ruoantuotantoon mitenkään positiivisesti, mutta vuoteen 2023 joka muutenkin on suuren epävarmuuden vallassa, ehtisimme edes jotain osin vaikuttaa, jos toimet ovat nopeavaikutteisia.
Åberg kaipaakin hallitukselta valmiutta toimia erittäin ripeästi, jos kriisi edelleen syvenee ja Ukrainan sodan vaikutukset lisääntyvät.
– Lisäksi hallituksessa pitää kiinnittää huomiota elintarvikemarkkinoiden toimivuuteen. Tällä hetkellä vähittäiskaupan ylivalta johtaa siihen, että hinnankorotuksia kustannusnousun kompensoimiseksi tapahtuu hitaammin kuin muualla EU:ssa, jos lainkaan.
Åbergin mukaan tilanteen korjaamiseksi tarvittaneen sekä lainsäädännöllisiä muutoksia että kilpailulainsäädännön tarkastelua. Hän peräänkuuluttaa myös viranomaistoiminnan terävöittämistä.
EU saattaa viivästyttää tukia
Hallitus lupasi huoltovarmuuspaketissaan 300 miljoonaa euroa kustannuskriisin helpottamiseksi ja huoltovarmuuden turvaamiseksi. Niiden on tarkoitus lisätä tukea kotimaiselle ruoantuotannolle.
Kyse on kansallisesta rahasta, jonka lisäksi Euroopan unionilta on tulossa joitain miljoonia euroja, Åberg selvittää.
On vielä mahdollista, että EU laittaa kapuloita rattaisiin hallituksen tukisuunnitelmiin. Åberg on siinä tapauksessa huolissaan suomalaisista maanviljelijöistä.
– EU:n kieltäessä Suomen esittämät tukimuodot on maan hallitus luvannut löytää muut kansallisessa päätösvallassa olevat keinot. Käytännössä osumatarkkuus saattaa heiketä. Lisäksi vaarana on se, että maksatukset viivästyvät, jos joudutaan säätämään uutta kansallista lainsäädäntöä.
EU:n linjaukset selviävät ensi viikolla, jonka jälkeen selviää, miten suomalainen maanviljelijä lopulta hyötyy paketista.
– Tärkeää, että kriisiraha saadaan tiloille mahdollisimman pian ja kohdentumaan eniten apua tarvitseville tiloille tuotantotoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Rahat tulee käyttää akuuttien maksuvalmiusongelmien helpottamiseksi.
– Pitkäaikaista kannattavuutta voidaan parantaa ainoastaan paremmin toimivien markkinoiden ja korkeampien tuottajahintojen kautta, Åberg korostaa.
Turvemaiden ennallistaminen iskisi ruokaturvaan
Euroopan komissio on esittänyt turvemaiden ennallistamista luonnontilaan. Tämä tarkoittaisi sitä, ettei niitä voida käyttää enää esimerkiksi peltoina. Åberg katsookin, ettei esitys ole Suomen kannalta järkevä vaan pahentaa tilannetta.
– Komission esitys heikentää Suomen ruokaturvaa. Ei ole järkevää estää tai rajoittaa tässä tilanteessa turvemaiden käyttöä elintarviketuotannossa, kun ruoan riittävyys muutenkin aiheuttaa huolta. Turvemaiden ilmastopäästöjä voidaan vähentää myös muilla keinoin kuin poistamalla kokonaan tuotannosta.
Komissio on saanut esityksestään kriittistä palautetta myös muista maista ja aikoo nyt Ukrainan sotaan vedoten lykätä lakiesitystä. Suomen tulisi esityksen mukaan ennallistaa miljoona hehtaaria eli noin kymmenen tuhatta neliökilometriä, mikä vastaa suuruudeltaan suunnilleen Uudenmaan maa-alueita.
Vuoteen 2050 mennessä ennallistetun alueen pitäisi vielä nelinkertaistua.
