Mykkänen: Venäjä tietää, että painostus ajaisi suomalaisia Naton kannalle

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen ei usko, että Venäjä ryhtyisi Suomea kohtaan vastaavankaltaisiin painostustoimiin, joita on nähty Ukrainassa.

Syynä on erityisesti huoli Suomen liittymisestä sotilasliitto Natoon.

– Venäjä tietää että se saattaa painostamalla myös ajaa suomalaiset vahvemmin Naton kannalle, Mykkänen sanoi.

Ukrainan kriisissä Mykkänen pitää mahdollisena tilannetta, jossa Venäjä ryhtyisi avoimesti siirtämään asevoimiaan Itä-Ukrainaan Donetskin ja Luhanskin alueille.

Sen sijaan täysmittaiseen Ukrainan valtaushankkeeseen Mykkänen ei usko, koska sen riskit eivät enää olisi Venäjälle hallittavissa.

Mykkänen otti asiaan kantaa vieraillessaan AlfaTV:n Sanna Ukkola Live -keskusteluohjelmassa. Ohjelmassa vieraina olivat myös kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sekä RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

Turvallisuustilanne Suomen lähialueilla poikkeuksellisen kireä

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa ja myös Suomen lähialueilla on viime viikkoina ollut poikkeuksellisen jännittynyt sen jälkeen, kun Venäjä ryhtyi siirtämään joukkojaan Ukrainan vastaiselle rajalleen.

Viime viikolla järjestettiin useita neuvotteluita jännitteiden liennyttämiseksi, mutta niiden tulokset jäivät laihoiksi. Sen enempää Yhdysvaltojen ja Venäjän väliset keskustelut Genevessä, Nato-maiden ja Venäjän keskustelut Brysselissä kuin ETYJ-kokous Wienissäkään eivät tuoneet selvyyttä tilanteeseen.

Pian neuvotteluiden jälkeen Ukrainan hallintoon kohdistui laaja kyberhyökkäys, josta on epäilty Venäjää. Hyökkäyksen tekijää ei kuitenkaan ole vahvistettu.

Samalla Itämerelle saapui useita Venäjän maihinnousualuksia ja Ruotsin Gotlannissa nähtiin panssariajoneuvoja maan puolustusvoimien lennätettyä saarelle operatiivisen valmiusyksikkönsä.

Tänään Venäjä ja Valko-Venäjä vuorostaan ilmoittivat uusien sotilasharjoitusten käynnistymisestä Valko-Venäjän alueella.

Nato-keskustelu Suomessa ja ulkomailla jatkuu

Kiristynyt ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne on saanut myös keskustelun Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä käyntiin niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Esimerkiksi Yhdysvaltain ulkoministeri Anthony Blinken on antanut ymmärtää, että Suomi olisi kiinnostunut hakemaan sotilasliiton jäsenyyttä.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov on vuorostaan nyt tyynnytellyt tilannetta vakuuttamalla, että Venäjä kunnioittaisi Suomen ja Ruotsin suvereniteettia päättää omasta Nato-jäsenyydestään. Lausunto on jokseenkin ristiriidassa Kremlin joulukuussa esittämien vaatimusten kanssa, joiden mukaan Nato ei saisi enää laajentua itään.

Studiokeskustelijoista Mykkänen ja Adlercreutz ovat Suomen Nato-jäsenyyden kannalla.

Essayah piti kiinni puolueensa ja myös eduskunnan tämänhetkisen enemmistön kannasta, jonka mukaan Suomella tulisi olla optio halutessaan hakea Naton jäsenyyttä.

Essayah myös korosti, että itsenäisten valtioiden – kuten Suomen tai Ukrainan – kyvystä päättää omasta itsemääräämisoikeudestaan on pidettävä kiinni.

– Minusta Euroopassa pitäisi olla huolissaan, että näistä meidän päidemme yli käytävistä neuvotteluista on tulossa käytäntö, Essayah sanoi.

Adlercreutz kaipasi Nato-optiokeskusteluun konkretiaa.

– Sen sijaan että puhutaan abstraktisti Nato-optiosta, pitäisi myös pohtia sen sisältöä ja mikä sen mahdollisesti laukaisee, ja mitkä ovat ne hyvät ja mahdollisesti ongelmalliset puolet, Adlercreutz sanoi.

–

Katso Sanna Ukkola Liven koko lähetys Permanto.fi -palvelussa.