Näin puolustuksen lisämiljardit käytetään – ministerin viesti: “Suomella tahtoa ja kykyä puolustaa maataan”

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) ja Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen kertoivat keskiviikkona tarkemmin mihin puolustusministeriö ja Puolustusvoimat käyttää hallituksen puolustuksen kehittämiseen tiistain kehysriihessä useammaksi lähivuodeksi myöntämät 2,2 miljardin euron menolisäykset.

– Koko hallituksen sitoutuminen Suomen puolustuksen vahvistamiseen on ollut selkeä. Olen aistinut tälle tukea laajemminkin koko eduskunnasta ja suomalaisesta yhteiskunnasta, Kaikkonen sanoi tiedotustilaisuuden.

Hallitus hyväksyikin tiistain kehysriihessä kaikki puolustusministeriön menolisäykset sellaisenaan, mikä on Kaikkosen mukaan harvinaista.

– Mutta meillä on myös harvinainen tilanne.

Kaikkosen mukaan Ukrainan sota on hyvä osoitus siitä, että uskottava puolustus edellyttää ajanmukaista ja käyttökuntoista, taistelukentän vaatimukset täyttävää puolustusmateriaalia sekä riittäviä ammustarvike- ja varaosavarantoja.

– Laitamme varastomme kuntoon, Kaikkonen kuvaili lähivuosina tehtäviä hankintoja.

AlfaTV Uutisille Kaikkonen listasi tiedotustilaisuuden jälkeen, että hankintoihin kuuluu pitkälti sellaisten tarvikkeiden hankkiminen, jollaisia Suomella jo on: panssaritorjuntaa, ilmatorjuntaa, ammuksia, suojavarusteita ja kenttähuoltotarvikkeita. Rahoja käytetään myös henkilöstön ja kertausharjoitusten lisäämiseen.

– Lista on kohtalaisen pitkä, Kaikkonen sanoi.

Kaikkosen mukaan lisähankinnoilla Suomi nostaa kynnystä sille, että joutuisimme sotilaalliseen konfliktiin.

– Tavoitteena on, että sota ei koskaan tulisi meidän rajoillemme.

Puolustusvoimat myös palkkaa lisää henkilökuntaa 500 henkilötyövuoden verran. Palkattavien joukkoon kuuluu esimerkiksi jo eläköityneitä Puolustusvoimien työntekijöitä.

– Tehtävänimikelista on laaja ja pitkä. Esimerkiksi koulutustehtäviin tarvitaan lisää väkeä. Tehtävät Puolustusvoimissa ovat lisääntyneet ja turvallisuusympäristö on entistä haasteellisempi, mutta väkimäärä Puolustusvoimissa ei ole viime vuosina juurikaan kasvanut, joten nyt on aika tehdä korjausliike.

Merkittävä lisä kertausharjoituksiin

Varustehankintojen henkilöstölisäysten ohella tarvitaan Kaikkosen mukaan koko kansan korkeaa maanpuolustustahtoa.

Osana sitä on reserviläistoiminta sekä kertausharjoitukset. Kertausharjoitusten määrää nostetaan tänä vuonna noin 9 000 reserviläisellä ja ensi vuodesta lähtien noin 10 000 reserviläisellä.

Nykyinen taso on noin 19 000 reserviläistä vuodessa, joten Kaikkonen kuvailee korotusta varsin merkittäväksi.

– Ensinnäkin parin viime vuoden osalta tilanne on ollut se, että koronan takia ei olla voitu järjestää kertausharjoituksia suunnitellulla tavalla, tätä vajetta nyt täytetään. Mutta totta kai tämä entistä jännitteisempi tilanne edellyttää sitä, että kertaamme osan joukoistamme joka vuosi, Kaikkonen sanoi AlfaTV Uutisille.

Kaikkosen mukaan kertausharjoituksia jatketaan “perinteisellä tavalla”, mutta joitain uusiakin toimintamuotoja saattaa olla tulossa.

– Nyt kun rahoitus on olemassa, Puolustusvoimat aloittaa tarkemman suunnittelun ja asia täsmentyy sen edetessä.

“Kaikkien hyvä tietää”

Puolustusministeri sanoo suomalaisten maanpuolustustahdon olevan kasvussa.

– Tässä maassa asuu kansa, jolla on tahtoa ja kykyä puolustaa omaa maataan. Tämä on kaikkien hyvä tietää, Kaikkonen lähetti viestin ulkomaille.

– Vapaaehtoista maanpuolustusta vahvistetaan osana paikallispuolustuksen kehittämistä ja reservin koulutusta. Kurssitarjontaa lisätään.

Kaikkosen mukaan Suomen turvallisuusympäristössä tapahtunut muutos on pitkäaikainen, “eikä paluuta entiseen ole tällä hetkellä näköpiirissä”.

Kaikkoselta kysyttiinkin tiedotustilaisuudessa, että valmistaako puolustuksen merkittävä lisärahoitus Nato-jäsenyyden hakemiseen.

– Nämä investoinnit Suomi tarvitsee joka tapauksessa, Kaikkonen vastasi.

Suomen puolustusmenot täyttävät lähivuosina Naton vaatimuksen siitä, että jäsenmaiden puolustusmenojen olisi oltava vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta.

Kaikkonen muistutti, että Suomeen ei edelleenkään kohdistu välitöntä uhkaa.

– Meidän lähialueillamme on sinänsä rauhallista eikä mitään välitöntä uhkaa ole. Mutta yleisesti tietysti turvallisuutilanne Euroopassa on heikentynyt, kun meillä on sota keskellä Eurooppaa käynnissä, Kaikkonen sanoi AlfaTV Uutisille.

– Meidän pitää varautua myös tulevaisuuden mahdollisiin huonompiin kehituskulkuihin. Ja näillä (puolustustarvike)varustuksilla siihenkin varaudutaan.

Näin rahat käytetään