Näin Saarikko perustelee veronkevennysten puuttumista budjettiehdotuksesta
Valtiovarainministeriö sai torstaina valmiiksi ehdotuksensa ensi vuoden budjetiksi.
79,5 miljardin euron kokoinen budjetti on 6,3 miljardia euroa alijäämäinen, mikä nostaa valtionvelan ensi vuoden aikana arviolta 144 miljardiin euroon. Se on noin 52 prosenttia suhteessa bruttokansatuotteeseen.
Yksi etukäteen puhuttuttanut budjettiaihe oli mahdolliset veronkevennykset, joita monet poliitikot ovat esittäneet avuksi inflaation kurittamien kansalaisten ostovoiman parantamiseksi. Vastaavasti useat talousasiantuntijat ovat varoittaneet suurten veronkevennysten vaarasta nykyisessä taloustilanteessa.
Valtiovarainministeriö otti asiassa eräänlaisen aikalisän. Ministeriön budjettiehdotus ei sisällä esityksiä esimerkiksi ansiotuloverotuksen keventämisestä, mutta tätä ei myöskään vielä kokonaan suljeta pois.
– Pidän perusteltuna, että tämä on niin merkittävä päätös, että siitä keskustellaan koko hallituksen voimin, valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) sanoo AlfaTV Uutisille.
Koko hallituksen budjettiriihi järjestetään elo-syyskuun vaihteessa.
Yhtä lailla perusteltuna syynä odottaa vielä lopullista veropäätöstä Saarikko sanoo pitävänsä syksyisiä palkkaneuvotteluita.
– Tuo (vero)ratkaisu edellyttäisi sitä, että työmarkkinajärjestöt omalla vastuullaan tekisivät sellaisen maltillisen palkankorotusesityksen, että vientivetoisena maana kilpailukykymme ei vaarantuisi, Saarikko toteaa.
– Mutta samalla tietenkin kannamme huolta suomalaisten ostovoimasta ja siksi tätä on edelleen hyvä pitää työkalupakissa vaihtoehtona myös siksi, että talouden tilanne saattaa olla synkkenemään päin ja silloin tästä veronkevennyksestä voisi olla hyötyä.
Eräänä keinona auttaa kansalaisia tulevan talven energiahaasteissa Saarikko esittää sähkön hinnan alentamista.
Miten tämä toteutettaisiin?
– Sähkön hinnan nousu on yllättänyt monet kotitaloudet. Muualla Euroopassa ilmiö oli näkyvissä jo hieman aikaisemmin, myös lämmityskulujen osalta. Meillä sähkön hintaan kansalaisten kukkarolla voidaan vaikuttaa vaikka arvonlisäveroon liittyvillä muutoksilla, Saarikko kaavailee.
– En kuitenkaan vielä lukitse tuota toimea, vaan energiaministeriö eli työ- ja elinkeinoministeriö otetaan tähän työhön mukaan ja arvioidaan mitkä ovat tehokkaimmat toimet.
Valtiovarainministeri Saarikko julkisti jo eilen tavoitteensa yhden ylimääräisen lapsilisän maksamisesta kaikille lapsiperheille tämän vuoden lopussa. Ajatusta on kritisoitu siitä, että se kohdistuisi myös suurituloisiin lapsiperheisiin.
Saarikko perustelee esitystä perinteillä ja sosiaalisella tasa-arvolla.
– Lapsilisä tärkeänä osana suomalaista sosiaaliturvaa on ollut etuus, joka on aikanaan luotu tasaamaan kustannuksia ja arjen menoja lapsiperheiden ja perheettömien välillä. Olemme luoneet järjestelmän, jossa kaikki lapsiperheet saavat lapsilisää.
– Tämä hallitus on tehnyt jo aiemmin korotuksia yhden vanhemman perheisiin ja monilapsisiin perheisiin, heidän lapsilisiinsä. Siksi pidin perusteltuna, että tämä kertaluonteinen, loppuvuodesta joulukuussa maksettava ylimääräinen lapsilisä kohdistuisi nyt kaikkiin lapsiperheisiin.
Ministeri toteaa esityksen olevan myös perhepoliittinen viesti.
– Olkoon siinä sisällä myös arvopohjainen viesti syntyvyyden merkityksestä ja siitä miten näiden koronavuosien keskellä lapsista ja nuorista on hyvä pitää erityistä huolta.
