Näkökulma: Ahkeruus muuttuu “valkoisten” puheeksi – näin woke muokkaa kieltä

Suomeenkin kantautuneella yhdysvaltalaisella woke-kulttuurilla, poliittisen korrektiuden uuskielellä ja väärinajattelevien niin sanotulla canceloinnilla sanotaan edistettävän etnistä ja sukupuolista tasa-arvoa ja synnytettävän tietoisuutta syrjinnästä ja epäoikeudenmukaisuudesta. Valitut keinot uhkaavat kuitenkin länsimaisten yhteiskuntien ydintä ja perustaa, paitsi sananvapautta myös oikeusvaltioperiaatteen todentumista, kaikkien ihmisten yhtäläisiä oikeuksia.
Woke-kulttuurissa on kyse valveutuneisuuden kaavun alle piiloutuneesta uudesta suvaitsemattomuudesta, jolla osa aiemmin syrjityiksi itsensä kokeneista ihmisryhmistä on puolestaan käynyt syrjimään ja hiljentämään syrjijöitään.
Tehtävää varten luodun uuskielen tavoitteena on murentaa kaikki vallitsevat käsitykset todellisuudesta, koska näitä pidetään ”systeemisesti” epäoikeudenmukaisina. Ne täytyy korvata perusteitaan myöten toisilla tavoilla hahmottaa ihmisyys, hyvät yhteiskunnat ja ihmisarvoinen elämä.

Uskonnon kaltainen

Näin huomauttaa Columbia-yliopiston professori John McWorther upouudessa kirjassaan Woke Racism, josta on pikavauhtia tullut yksi Atlantin tuolla puolen jo jokin aikaa sitten alkaneen vastareaktion merkittävimmistä kirjallisista tuotteista. McWortherin mukaan woke muodostaa jo oman uskontonsa – ”antirasismin uskonnon” – uusine liturgioineen, talismaattisine taikasanoineen ja tabuineen, maallisine papistoineen sekä oppeineen synnistä ja pelastuksesta.
Jotka eivät mukaudu, tulevat ”peruutetuiksi”, eli heiltä evätään tilaisuudet julkiseen itseilmaisuun, poistetaan sometilit ja usein viedään myös työpaikat. Tätä kautta yhteiskunnallinen keskustelu näivettyy, tiede muuttuu yksiääniseksi liturgiaksi ja julkinen puhe pelkäksi oman hyveellisyyden mainostamiseksi. Joka pystyy osoittamaan kuuluvansa suurimpaan määrään ”systeemisesti” syrjittyjä vähemmistöryhmiä, saa erityisiä etuja ja oikeuksia – ja enemmistö ihmisistä tehdään muukalaisiksi omassa maassaan, syyllistetään, alennetaan ja mitätöidään.
Yhdysvalloissa tällainen woke-ideologia on ollut todellisuutta aina 1980-luvulta lähtien, ja sen edustajat ovat jo aikoja sitten vallanneet suurimman osan sikäläistä yliopistolaitosta ja joukkotiedotusvälineitä. Nykyään myös huomattava osa yhdysvaltalaisesta elinkeinoelämästä kuuluu woken ylläpitäjiin ja pakottaa työntekijänsä sitä iskostaviin koulutussessioihin. Lapsia kasvatetaan siihen järjestelmällisesti aina lastentarhoista alkaen.

Heteronormatiivisuudesta ahkeruuteen

Yhdysvaltalaisissa yliopistoissa uudet puhekoodit ovat jo hyvin yksityiskohtaisia, ja niiden loukkaamisesta voi menettää virkansa ja tutkimusrahoituksensa. Vain pienellä aidatulla piha-alueen nurkalla – ”vapaan sanan vyöhykkeellä” – voi näitä puhekoodeja vielä haastaa, mutta niidenkin reunamilla törröttää triggeröintivaroituskylttejä, joissa muistutetaan lähelle tulevia loukkaantumisen ja turvattomuuden tuntemuksien vaarasta.
Täytyy sanoa ”cis-sukupuolinen”, jos tarkoittaa itsensä mieheksi kokevaa biologista miestä, tai biologista naista, joka kokee itsensä naiseksi. Ei saa sanoa mies ja nainen. Täytyy muistuttaa, että ”muunsukupuolisia” syrjitään. Täytyy kannattaa ”tasa-arvoista avioliittoa” ja arvostella vain miehen ja naisen välisiä avioliittoja. Raamattua ei saa lainata ääneen. Abortista puhuttaessa ei saa viitata ”syntymättömiin lapsiin” vaan täytyy sanoa ”sikiämistuotteet”. Mahdollisimman usein täytyy muistuttaa, kuinka ”valkoisuus”, ”patriarkalismi”, ”kapitalismi” ja ”heteronormatiivisuus” ovat sortorakenteita, ja ihmiskunnan uhista suurin on niiden tuottama ”ilmastokatastrofi”, entinen ”globaali ilmastonmuutos”.
Jopa ahkeruus, täsmällisyys ja tavoitteellisuus on julistettu ”valkoisiksi” sortaviksi ajatusrakennelmiksi, joista on syrjimättömyyden nimissä päästävä pikaisesti eroon. Kaikki konservatiivisesti ajattelevien puhe on määritelmällisestikin ”väkivaltaa”, mutta etnisten ja sukupuolivähemmistöjen harjoittamana fyysinenkin väkivalta aina ”sananvapautta”.
Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään. Tällainen uuskieli on levittänyt lonkeronsa kaikkialle yhdysvaltalaiseen yhteiskuntaan, eikä enää missään voida elää siitä kokonaan vapaina. Mutta myös vastareaktio on ollut Atlantin tuolla puolen käynnissä jo kauan, ja aivan viime aikoina se on selvästi voimistunut. Lukuisten tutkimusten mukaan ainakin 80 prosenttia amerikkalaisista pitää wokea vakavana uhkana yhteiskunnalleen ja elämäntavalleen. Tätä mieltä on ehdoton enemmistö kaikkien etnisten ryhmien ja kummankin sukupuolen kaikenikäisistä edustajista.
Marraskuun alun osavaltiovaaleissa korjattiin vastareaktion satoa. Varsinkin Virginiassa republikaanien murskavoittoa siivittivät lastentarhojensa ja koulujensa woke-ideologialla syövyttämistä vastaan kapinoineet vanhemmat. Paikallisissa koululautakunnissa taistoa käydään nyt lakkaamatta, ja pari viikkoa sitten perustettiin Texasiin jopa yksi uusi woke-vapaa yliopisto.
Jatkoa on luvassa myös ensi vuoden kongressin välivaaleissa, sillä tavalliset amerikkalaiset näyttävät olevan kyllästyneitä ääriwoketukseen.
MARKKU RUOTSILA