Näkökulma: Ahvenanmaan poikien on aika mennä armeijaan

Suomen turvallisuuspoliittinen ympäristö muuttui kertaheitolla 24. helmikuuta, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Nato-jäsenyyden kannatus Suomessa on katossa ja koko maan turvallisuuspalettia ollaan laittamassa kovaa vauhtia uuteen uskoon.

Valtiotieteiden tohtori, tietokirjailija Jukka Tarkka on puhunut viisaasti Ahvenanmaan asemasta. Tarkan mukaan demilitarisoitu alue ei ole itse asiassa ollut aseeton tai puolueeton käytännössä koskaan. Tämä johtuu siitä, että aina kun Itämerellä on ollut sotilaallista toimintaa, se on koskenut myös Ahvenanmaata.

Ahvenanmaan aseettomuus on siis vain poliittinen pahvikulissi, koska Suomi on varautunut Ahvenanmaan puolustamiseen. Suomen puolustusvoimat työskentelee tälläkin hetkellä sen eteen, että maan pieni, itsehallinnon omaava saariryhmä pysyisi pois Venäjän terävistä kynsistä. Ahvenanmaa sijaitsee Suomen kannalta strategisessa kohdassa Itämerta.

Suomi puolustaa Ahvenanmaata, mutta miksi Ahvenanmaan pojat (ja tytöt) eivät tee omaa osuuttaan? Ahvenanmaalaisilla ei ole asevelvollisuutta, mutta armeijaan ei kukaan estä myöskään menemästä. Puolustusvoimilta saamieni tietojen mukaan Ahvenanmaalta asepalvelukseen menee keskimäärin viisi henkilöä per kutsuntaikäluokka.

Uudessa tilanteessa ikivanhat perinteet tai kielipolitiikka eivät voi olla Suomen entistä tehokkaamman puolustuksen esteenä. On hyvä muistaa, että Ahvenanmaa saa merkittäviä tulonsiirtoja valtion kassasta vuositasolla. Suomi siis tukee Ahvenanmaata avokätisesti niin taloudellisesti kuin puolustuksellisestikin.

Ahvenanmaan hallinnon olisikin ryhdikästä kannustaa nuorisoa astumaan Suomen armeijan palvelukseen. Eduskunnan olisi puolestaan päätettävä ahvenanmaalaisten asevelvollisuudesta. Vaikkei päätöksellä olisi Suomen joukkojen vahvuuden kannalta suurta merkitystä, muuttuneessa maailmantilanteessa sillä kuitenkin on väliä. Ja olisihan se hyvänen aika oikeudenmukaista.

 

Lisätty tekstiin klo 15:01 lause: Puolustusvoimilta saamieni tietojen mukaan Ahvenanmaalta asepalvelukseen menee keskimäärin viisi henkilöä per kutsuntaikäluokka.

Heini Röyskö

Heini Röyskö