Näkökulma: Miksi Suomi palkitsee Venäjää tukevaa Etiopian hallintoa tänäkin vuonna miljoonilla?
Etiopia ja Venäjä allekirjoittivat viime kesänä sotilaallisen yhteistyösopimuksen. Sopimus keskittyi puolustusvoimien kapasiteetin uudistamiseen niin tiedollisesti, taidollisesti kuin teknologiankin osalta. Sadat etiopialaiset ovat jonottaneet Venäjän suurlähetystön edessä päästäkseen taistelemaan Ukrainassa. Sydän sykkii Afrikan sarvessa Venäjän puolesta.
Etiopialla ja Venäjällä on lämpimät välit, joilla on vahvat juuret Neuvostoliiton aikoihin. Maa tuki mittavasti 1970-luvulla kommunismin tielle astunutta Etiopiaa, investoi maahan aseita, rahaa ja osaajia aina 1990-luvun alkuun saakka. Viime vuosina suhteet ovat erityisesti lämmenneet. Esimerkiksi vuonna 2019 Venäjä ja Etiopia allekirjoittivat hallitustenvälisen kehyssopimuksen ydinenergian rauhanomaista käyttöä koskevasta yhteistyöstä.
Kahdenvälistä apua Suomelta 9,7 miljoonaa tänä vuonna
YK:n yleiskokous päätti erottaa huhtikuun alussa Venäjän väliaikaisesti YK:n ihmisoikeusneuvostosta. Etiopia on yksi niistä maista, jotka vastustivat Venäjän erottamista YK:n ihmisoikeusneuvostosta. Etiopia myös loisti poissaolollaan YK:n yleiskokouksen äänestyksessä, jonka tuloksena tuomittiin Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Ystävä hädässä tunnetaan.
Etiopia on Suomen kehitysyhteistyön pitkäaikainen kumppanimaa. Vuosina 2021–24 Suomi keskittyy ulkoministeriön mukaan Etiopiassa monipuolistamaan ja syventämään maiden välisiä suhteita, tukemaan maan poliittisia ja sosiaalisia sekä yksityissektorin uudistuksia ja vahvistamaan maan instituutioita. Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö Etiopiassa suuntautuu vuosina 2021–2024 pääasiassa maaseudun taloudellisen kehityksen tukemiseen, maaseudun vesihuollon parantamiseen ja inklusiivisen perusopetuksen laadun kehittämiseen. Vesihuollon kehittämisen osalta kehittämistyötä maassa on tehty jo 25 vuotta. Suomalaisella rahalla parannetaan Etiopiassa myös yksityisen sektorin toimintaedellytyksiä.
Kahdenvälistä apua virtaa Suomesta Etiopiaan tänä vuonna noin 9,7 miljoonan euron edestä, ulkoministeriöstä kerrotaan. Tämä raha menee siis niihin hankkeisiin, mitä Suomi tekee yhteistyössä Etiopian nykyhallinnon kanssa. Ulkoministeriöstä painotetaan, että mitään uusia hankkeita maassa ei olla nyt aloittamassa. Riskit ovat liian isoja. Suomesta maksettavia avustuseriä Etiopian valtiovarainministeriön tilille on pilkottu viime aikoina pienempiin maksueriin väärinkäytösten estämiseksi. Suomen päässä virkamiehet ovat jo varpaillaan.
Korruptio on maan tapa
Suomalaiset kansalaisjärjestöt ja asiantuntijat ovat tehneet tärkeää työtä Etiopiassa ruohonjuuritasolla. Köyhyyttä on kuitenkin vaikeaa nujertaa, jos tahtoa sen kitkemiseksi ei löydy maan johtajilta ja eliitiltä. Afrikan maiden kehitystä on pitkään jarruttanut korruptio, eikä Etiopia ole poikkeus.
Vaikka perustuslaki takaa tuomioistuinten riippumattomuuden Etiopiassa, maan oikeusjärjestelmä on ylikuormitettu ja tuomarit ovat erittäin alttiita korruptiolle. Heikko oikeuslaitos hankaloittaa erityisesti yritysten toimintaa maassa. Korruption lonkerot kaivautuvat syvälle esimerkiksi maanomistukseen. Eliittiluokka ja korkeat virkamiehet valtaavat maaomaisuutta suhteettoman paljon. Etiopian korruption vastaisen komission mukaan on “lähes mahdotonta saada tontti lahjomatta kaupungin hallinnon virkamiehiä”. Muutoinkin virkamiehet ovat taipuvaisia käyttämään hyväkseen lahjontaa tai nepotismia sivuuttaakseen eri rajoitukset ja velvoitteet. Epäviralliset maksut ovat niin yleisiä Etiopiassa, että niistä on tullut normaali käytäntö.
Kysymys kuulukin, miksi Suomi tahtoo tukea Etiopian venäläismielistä ja korruptoitunutta hallintoa miljoonilla? Suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt osaavat hommansa ja tavallinen kansa tarvitsee apua. Sota ja koronapandemia ovat kurittaneet Etiopian taloutta. Ihmisten elinkustannukset ovat nousseet kestämättömälle tasolle. Mutta miksi antaisimme verorahojamme hallinnon herroille ja rouville, heille, joiden käsissä on paitsi Tigrayn siviilien myös ukrainalaisten verta?
