Näkökulma: Millä mallilla on Ukrainan väestönsuojelu? Voisiko Suomi auttaa?
Kun puhumme Ukrainan ja Venäjän välisestä sodasta (sotaahan siellä käydään, en ymmärrä miksi käytössä on häveliäs Ukrainan kriisi -ilmaisu) puhumme yleensä aseista, armeijaryhmistä ja joukkojen siirroista. Laskemme venäläisten tankkeja ja pohdimme onko Ukrainalla niitä vastaan tarpeeksi panssarintorjuntaohjuksia, montako Javelinia Briteistä sinne Ukrainaan taas vietiinkään… Vähemmän on puhetta ihan tavallisten ukrainalaisten turvasta sotatilanteessa, väestönsuojelusta.
Voisimme kysyä kuinka monta kunnollista väestönsuojaa Kiovassa, Harkovassa, Odessassa ja muissa suurissa kaupungeissa on mahdollisten pommitusten tai ohjusiskujen varalle? Ovatko sairaalat valmistautuneet ottamaan vastaan tuhansia näissä iskuissa eri tavoin vahingoittuneita ihmisiä? Onko lääkäreitä ja sairaanhoitajia koulutettu sellaisten uhrien hoitoon? Onko kansalaisia ohjeistettu keräämään varastoon puhdasta vettä, ruokaa, hygieniatuotteita ja muuta tarpeellista? Minkälaiset ovat Ukrainan valtion ja muiden viranomaistoimijoiden valmiudet ja kompetenssit? Onko naapurimaissa varauduttu kenties massiiviseenkin pakolaisvirtaan?
Suomessa väestönsuojelu on kunnossa
Meillä Suomessa ainakin perinteisesti on uskottu väestönsuojelun olevan hyvässä kunnossa. Sota-ajoista otettiin opiksi ja asiaan paneuduttiin kunnolla lainsäädäntöä ja sen toimeenpanoa myöten.
Meillähän sisäministeriö johtaa ja koordinoi väestönsuojelun kansallisia järjestelyitä. Sitten taas pelastustoimen vastuulla on väestönsuojelutehtävät valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.
Virallisemmin ilmaistuna väestönsuojelun tarkoituksena on siviiliväestön suojelu aseellisen hyökkäyksen vaaroilta, auttaa väestöä selviytymään aseellisen hyökkäyksen välittömiltä vaikutuksilta ja luoda välttämättömät edellytykset eloonjäämiselle. Väestönsuojeluun turvaudutaan sodan tai sodan uhkan aikana.
Väestönsuojelutehtäviä ovat muun muassa väestön varoittaminen, evakuointi ja suojaaminen väestönsuojiin, sammutus- ja pelastustoiminta sekä lääkintähuolto. Pelastustoimen rinnalla väestönsuojelusta vastaavat ne viranomaiset, jotka hoitavat siihen kuuluvia tehtäviä normaalioloissakin.
Viranomaisten voimavaroja voidaan valmiuslain nojalla sodan tai sen uhkan aikana täydentää määräämällä lisähenkilöstöä sammutus-, pelastus-, ensiapu-, huolto-, raivaus- ja puhdistustehtäviin sekä väestönsuojeluorganisaation johto- ja erityistehtäviin.
Väestönsuojelulla on kansainvälisin sopimuksin määritelty erityinen asema. Väestönsuojeluhenkilöstö, -materiaali ja -tilat nauttivat erityistä suojelua aseellisissa konflikteissa.
Consider it solved, Ukraine!
Nyt kun Suomelle tuntuu ylivoimaisen vaikealta auttaa hätää kärsivää Ukrainaa aseavulla, niin mitäpä jos veisimme sinne väestönsuojeluosaamista?
Mitä se uudenlaista Suomea visioiva raportti sanoikaan? Suomi ratkaisee!
Tavoitteemme on, että vuoden 2030 Suomi maana, suomalaiset yritykset yrityksinä ja suomalaiset ihmiset kansana tunnetaan siitä, että me emme pelkää oudoiltakaan kuulostavia haasteita, vaan olemme parhaimmillamme silloin, kun tilanne näyttää mahdottomalta. Consider it solved! Näin kehitämme Suomi-kuvaa ainoalla oikealla tavalla: tekemällä Suomesta ja koko maailmasta paremman paikan elää.
Tässähän olisi tuhannen taalan paikka tehdä erittäin näkyvää maabrändäystä positiivisessa hengessä. Muistattehan suuren Urhon sanat: Ei tuomari, vaan lääkäri. Krista Mikkonen, miten olisi?
