Näkokulma: Putinin jihad – Kreml ei voi olla varma kansan tuesta

Moni taisi odottaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin puheesta Ukrainan neljän maakunnan laittoman Venäjään liittämisen yhteydessä jotakin muuta kuin kuultiin. Jos se olisi esittänyt jonkin edes etäisesti rationaaliselta kuulostavan sotilaallisen uhkauksen. Tai vetänyt vielä kerran ns. punaisen linjan, jota lännen on parempi olla ylittämättä. Mutta ei. 

Sen sijaan Putin julisti käyvänsä pyhää sotaa, siis jihadia, länttä – tai kuten hän meitä kutsuu, kollektiivista länttä – vastaan. Puheen loppu oli Ukrainan sodassa nähdyn ja koetun kontekstissa kuin raakaa pilaa: ”Arvomme ovat lähimmäisenrakkaus, myötätunto ja armo”.

Paha länsi

Putinin jeremiadin ytimessä oli vanha tuttu virsi pahasta lännestä, jonka ainoa vastavoima maailmassa on hyvä Venäjä. Tämä paha länsi on ainakin keskiajalta asti yrittänyt kolonisoida Venäjän ja joka tapauksessa se on kupannut sieltä triljoonia dollareita. Muuta maailmaa se orjuuttanut kaikin mahdollisin tavoin, erityisesti Putinin oli mainittava Kiina, jonka länsi syöksi aikanaan oopiumriippuvuuteen. 

Lännen sääntöihin perustuva järjestelmä on Putinille hölynpölyä  – sitä paitsi kuka ne säännöt on luonut ja kuka niihin on muka suostunut. Lännen systeemin ytimessä on yksinvalta, totalitarismi ja russofobia, joka on rasismia, sanoi Putin. 

Länsi käyttää talouttaan ja teknologiaansa keinona orjuuttaa muita – niihin on sisäänrakennettu eräänlainen hegemoniavero. Länsi vakoilee liittolaisiksi nimittämiensä valtioiden johtajia, jotka ottavat tämänkaltaiset loukkaukset vastaan kuin orjat. 

Ja mikä pahinta, kertoo Putin, länsi on hylännyt uskonnon ja palvoo saatanaa. 

Pyhä sota

Tätä kaikkea vastaan tarjoaa Putin siis itsensä johtaman Venäjän käymän pyhän sodan. Venäjä ymmärtää vastuunsa kansainväliselle yhteisölle ja tekee kaikkensa, että lännen uuskolonialistit epäonnistuvat. Putinin mukaan hänellä on lännessä myös ystäviä, joiden joukko kasvaa koko ajan. Tosin näille ystävillekin Putin ennusti aikoja, jolloin joudutaan miettimään voidaanko ihmiset ruokkia dollareilla ja sosiaalisella medialla. 

Nyt sitten herää kysymys, että mitä keinoja Putin on valmis käyttämään Ukrainassa nähtyjen lisäksi sodassaan länttä vastaan. Ja miten tähän sodanjulistukseen pitää vastata. 

Yksi asia on varmaa, koko Venäjä ei taatusti ole Putinin puolella sodassa koko länttä vastaan. Ukrainan sodan kannatus on vielä näihin päiviin asti ollut suurta, mutta mikäli Putin avaisi toden teolla sodan koko länttä ja Natoa vastaan, on vaikea uskoa viime vuosikymmeninä jonkinlaiseen mukavuuteen tottuneiden venäläisten seuraavan.  Valtaosa kansasta on toki kasvatettu pitämään länttä jonkinlaisena vihollisena, mutta silti. Ja mikäli Putin syystä tai toisesta kaatuisi pian, on melko epätodennäköistä, että hänen seuraajansa kokisi kuilun Venäjän ja lännen välillä yhtä mahdottomana ylittää. Putinin vastaista liikehdintää Venäjällä ja ehkä myös Putinin hallinnon sisäistä oppositiota kannattaa siis tukea. 

Toinen ilmiselvä keino lännelle on jatkaa pakotteita ja kiristää niitä entisestään. Europarlamentaarikko Heidi Hautala kertoi perjantaina tavanneensa vangitun oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin tukijoukkoja. Näillä oli valmis lista noin 6000 Putinin kätyristä, jotka eivät vielä ole läntisillä pakote- ja boikottilistoilla. 

Ehkä kuitenkin tärkeintä on tukea enemmän ja paremmin aseilla Ukrainaa. Putin ei saa voittaa Ukrainassa ja mitä nopeammin ja totaalisemmin hän häviää, sen parempi Venäjälle. Ukrainan sodan eskalaatiota ei tule pelätä niin paljoa, että sota saa jatkua nykyisenkaltaisena kulutussotana loputtomiin. 

Terroristien kanssa ei neuvotella

Vanha totuus terroristeihin liittyen oli, että heidän kanssaan ei neuvotella. Venäjästä on tullut terroristivaltio ja sellaisena sitä on myös kohdeltava. 

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi tuoreeltaan Putinin puheen jälkeen perjantaina, ettei hän suostu neuvottelemaan rauhasta Putinin johtaman Venäjän kanssa. Ukraina on valmis rauhaan ja yhteiseloon tasa-arvoiselta, rehelliseltä, kohtuulliselta ja reilulta pohjalta. Mutta hänen mukaansa Venäjän presidentti ei tiedä mitä rehellisyys tarkoittaa. Se on selkeä ja perusteltu viesti ja meidän muiden on tuskin syytä ajatella tästä asiasta toisin.

Suomen presidentti Sauli Niinistö kertoi omista ajatuksistaan puheessaan Helsinki Security Forumissa: ”Emme ole koskaan halunneet lisätä jännitteitä. Olemme kuitenkin aina varmistaneet, että olemme valmiita myös vaikeisiin tilanteisiin. Emme ehkä ole olleet kaikkein äänekkäimpiä julkisissa lausunnoissamme. Sen sijaan olemme rakentaneet määrätietoisesti vahvan puolustuksemme, jota kunnioitetaan laajalti. Ja nyt olemme valmiita.”

Nyt olemme valmiita. Se on painavasti sanottu. 

Koko ”kollektiivisen lännen” tulee olla nyt valmiina ja jos on jotakin olennaista, missä valmiustasoa ei ole vielä saavutettu, on syytä panna toimeksi. 

Onpa Putinin mielessä pyhä sota koko länttä vastaan tai – kuten hän myös sanoi puheessaan –  taistelu suuren Venäjän puolesta, on meidän syytä varautua siihenkin, että hän on tosissaan.

Eskalaation pelko tuskin on viisauden alku. 

Toimitus

Toimitus