Nato-selvitys käynnistettävä, vaatii Reserviupseeriliitto

Suomen Reserviupseeriliiton liittovaltuuston puheenjohtaja ja reservin majuri Jyri Vilamo vaatii tuoreessa blogikirjoituksessaan, että Suomen on käynnistettävä Nato-selvitys. Vilamon mielestä Suomen koronatoimet osoittavat, että sellaiselle on tarvetta.

-Korona-aikana päätöksiä ja lakimuutoksia on tehty tarvittaessa ripeästi, mutta hyvin poukkoilevasti ja ilman kunnon valmistelua. Seurauksena on ollut sitten peruuttamisia, viestintäepäselvyyksiä, sekä eri viranomaisten toimivaltuuksien selvittämisiä, joiden perässä eivät ministeriöt ole aina pysyneet. Tämä ei ole itse kriisin hoitoa ainakaan sujuvoittanut. Väittäisinpä, että tilanne tulisi olemaan täysin sama, jos päätös Nato-jäsenyyden hakemisesta jouduttaisiin tekemään vastaavassa tilanteessa. Emme ole valmistautuneet, eikä poliittisella johdolla ole kovin yhtenäistä näkemystä edes siitä tilanteesta, joka hakuprosessin käynnistäisi! 

Vilamo näkee myös puheessa Nato-optiosta puutteita.

-Todellisuudessa optio-sana on sen varsinaisesta merkityksestä pahasti harhaanjohtava. Median ja poliitikkojen tulisi lopettaa sen käyttö. Ennemmin pitäisi puhua Naton avoimien ovien politiikan mahdollisesta hyödyntämisestä.

Avoimia Nato-kysymyksiä

Vilamo näkee erityisesti itse Nato-prosessissa paljon keskusteltavaa.

-Avoimia kysymyksiä ovat ainakin; tarvittaisiinko neuvoa antavaa kansanäänestystä ja riittääkö eduskunnassa määräenemmistö vai vaaditaanko 2/3 enemmistö? Kokonaan keskustelun ulkopuolelle on jäänyt myös mitä mahdollisia laki- ja säädösmuutoksia vaadittaisiin?

-Oletetaan tilanne, että Suomi on Naton jäsen ja jonkun jäsenmaan epävakaa tilanne laukaisee artikla 5:n mukaisen avunpyynnön. Millä perusteilla Suomi lähettäisi mahdollisia joukkoja tässä tilanteessa? Koostuisivatko ne ammattisotilaista, vai täydennettynä reserviläisillä tai jopa varusmiehillä? Meri- ja ilmavoimien osalta pääosa henkilöstöstä koostuu vakinaisesta väestä. Maavoimissa tilanne on täysin toinen, joukkojen pääosa on reserviläisiä. Minkälaisia joukkoja meidän pitäisi ylläpitää tällaista tilannetta varten? Olisivatko joukot vapaaehtoisia vai jo ennakkoon sitoumuksensa antaneita. Mikäli määrä ei olisi riittävä, pitäisikö käynnistää liikekannallepano? Entä jos Suomeen kohdistuu samaan aikaan sodanuhka, miten reagoimme silloin?

-Siksi peräänkuulutankin Suomen valtiojohtoa, presidenttiä ja hallitusta käynnistämään selvitystyön, jossa jo nyt, hyvissä ajoin selvitetään näitä ja muita tarpeellisia asioita. 

Selvitys ei mene hukkaan

Vilamon mielestä selvitys ei missään tapauksessa menisi hukkaan.

-Se toimisi hyvänä pohjana niin poliittiselle- kuin myös kansalaiskeskustelulle. Reserviläisiä koskevissa kysymyksissä Suomen Reserviupseeriliitto tarjoaa mielellään asiantuntemustaan selvitystyöhön. Edellä kuvatun kaltaisen selvityksen vastustaminen on mielestäni selkeä ilmaus sille, ettei ole valtiojohdon nykyisen turvallisuuspoliittisen linjauksen takana. Se tarkoittaisi käytännössä sitä, että sitä kuuluisaa ”Nato-optiota” ei edes ole.