Enemmistö suomalaisista huolissaan kalliista energiasta

Useampi kuin yksi neljästä suomalaisesta kertoo energian hinnan nousun vaikuttavan heidän asumismenoista selviämiseensä, selviää Nordean teettämästä tutkimuksesta. Noin muutoin suomalaiset uskovat edelleen asuntomarkkinoiden positiiviseen kehitykseen ja yhä useampi haaveilee omistusasunnosta. 

Ilmastonmuutos on kuitenkin vaikuttanut peräti joka toisen suomalaisen odotuksiin tulevaisuuden kotia koskien. Energiahintojen kallistuminen on nostanut asuinkustannuksia tuntuvasti tänä vuonna, ja enemmistö suomalaisista (58 %) onkin huolissaan energian hinnannoususta asumisessaan ja useampi kuin yksi neljästä kaikista suomalaisista kertoo energian hinnannousun vaikeuttavan asumismenoista selviytymistä.

Nordean ekonomisti Juho Kostiainen kommentoi tutkimusta:

-Kiinteistöjen ylläpitokustannukset nousivat vuoden toisella neljänneksellä 2,1 prosenttia. Viimeaikainen sähkön, kaukolämmön, öljyn sekä remonttien hintojen nousu tulee näkymään loppuvuonna selvästi tätä nopeampana asumiskustannusten nousuna.  Omakotiasujat näkevät energiahintojen nousun suoraan energiayhtiöiden laskussa ja osakeasujille ikävä yllätys on tiedossa viimeistään ensi kevään yhtiökokouksessa, kun hoitovastikkeita voidaan joutua nostamaan.

-Suomalaisten ilmastopäästöistä noin 30 prosenttia tulee asumisesta, joten asumisen energiaratkaisuilla on huomattava merkitys Suomen hiilineutraalisuustavoitteen kannalta.

Korkojen nousu ja inflaatio

Suurin osa on varautunut korkojen nousuun. Ennätysalhaisten korkojen mahdollisesta noususta on keskusteltu läpi vuoden. Nordean tutkimuksen mukaan  73 prosenttia asuntolainaa ottaneista onkin varautunut korkojen nousuun eri tavoin.

Moni on saattanut kuulla sanottavan, että 1970-luvulla inflaatio auttoi maksamaan asuntolainat. Itseasiassa asuntovelallisen tilanne voi heikentyä inflaation kiihtyessä, jos tulojen ostovoima heikkenee ja korot nousevat. Inflaatio ei siten suoraan kevennä asuntovelallisen tilannetta, vaikka velan pääoma suhteessa vallitsevaan hinta- ja palkkatasoon alenisikin, koska inflaation hyöty asuntovelalliselle tulee palkkojen nousun kautta. Normaalisti inflaation noustessa myös palkat nousevat vähintään samassa suhteessa. Tällöin asuntolainan kuukausierä suhteessa tuloihin pienenee ja helpottaa velallisen asemaa.

Asuntomarkkinat vetävät

Nordean mukaan myös asuntomarkkinoiden vahva kehitys on jatkunut syksyllä. Alkuvuonna asuntokauppaa käytiin ennätystahtiin, ja vaikka kesällä kauppamäärät hieman tasaantuivat, ovat ne jatkaneet syksyllä korkealla tasolla verrattuna aiempiin vuosiin. Koronan tuoma asuntobuumi näyttäisi kuitenkin olevan hieman laantumassa, ja normaalit suhdannetekijät määrittävät jatkossa vahvemmin asuntomarkkinoiden kehitystä.

Asuntohinnat ovat nousseet tänä vuonna aiempaa laaja-alaisemmin ympäri Suomea. Koko maan vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat vuoden kolmannella neljänneksellä 4,1 % verrattuna vuoden takaiseen ja omakotitalojen hinnat nousivat puolestaan 5,5 %.